Miksi paino liikkuu? Opi sähkön ihmeistä ja maadoituksen salaisuudesta “Sähköstaattisen kellon” avulla
Olen Ken Kuwako, tiedekouluttaja. Joka päivä on koe.
Oletko koskaan talvella tuntenut sen tutun, ikävän ”SÄH”-iskun tarttuessasi ovenkahvaan? Se on tietysti staattinen sähkö. Vaikka se on näkymätöntä, se on todellinen voima! Tänään esittelen teille yksinkertaisen mutta syvällisen kokeen, jonka tiedekerhon oppilaat kehittivät. Sen avulla tämä näkymätön voima saadaan ”näkyväksi” ja jopa kuuluvaksi – se on ”staattisen sähkön kello”!
Mietitkö, mikä ihme on ”staattisen sähkön kello”? Aloitetaan katsomalla tämä video:
Emme vain soita kelloa, vaan syvennymme kysymykseen: ”Miksi paino itse asiassa liikkuu?” Tämä pieni, naputteleva kello kertoo meille ”sähkön tarinan”, joka ulottuu aina salamoista kodin maadoitusjohtoihin asti. Koe tarjoaa loistavan tilaisuuden oppia kattavasti sähköstä, staattisen sähkön perusperiaatteista varauksen siirtoon, dielektriseen polarisaatioon ja maadoituksen merkitykseen.
Nap-nap! Näin staattisen sähkön kello toimii
Tämä kellokoe on erittäin tehokas havainnollistamaan staattisen sähkön perusominaisuuksia, erityisesti varauksen siirtoa, sähköstaattista voimaa (Coulombin voima) ja dielektristä polarisaatiota. Pureudutaanpa siihen mekanismiin, miksi paino liikkuu niin kiireisesti oikealle ja vasemmalle.


Vaihe 1: Täydellinen valmistautuminen kokeeseen!
Ensin tarvitaan muutama asia kokeen sujuvaan läpiviemiseen.
- Kaksi metallista tyhjää tölkkiä (Nimetään ne A ja B. Samankokoiset tölkit, esim. alumiinitölkit, ovat käteviä.)
- Heiluri/Paino (Kevyt ja hyvin sähköä johtava materiaali on ihanteellinen. Me käytimme mutteria. Ripustuslangan on hyvä olla eristävää, esim. nailonia.)
- Syömäpuikot tai vastaava tanko (Heilurin ripustamiseen)
- Staattisen sähkön generaattori (Esimerkiksi latauspistooli tai PVC-putki/akryylilevy, jota hierotaan turkista tai talouspaperia vasten sähkön tuottamiseksi)
- Johto tai kaapeli, jossa on klipsit (Tölkki B:n maadoittamiseen)
Valmistelut:
- Heilurin asennus: Kiinnitä heiluri syömäpuikkoon.
- Tölkkien asettelu: Aseta heiluri tölkkien A ja B väliin.
- Maadoituksen kytkeminen: Kiinnitä johto tai kaapeli tölkkiin B ja yhdistä toinen pää pöytään tai lattiaan (eli maadoitukseen). Yhteys vesiputkeen tai rakennuksen metalliosaan tehostaa maadoitusta.
Vaihe 2: Kokeen suoritus ja ”Miksi?”-kysymyksen syventäminen
Nyt pääsemme itse kokeeseen! Käydään läpi vaiheet ja samalla kurkistetaan taustalla olevaan fysiikkaan.
Staattisen sähkön kerääminen tölkkiin A:
Ohje: Tuo latauspistooli (oletetaan sen olevan negatiivisesti varautunut) lähelle tölkkiä A. Negatiivisia elektroneja siirtyy pistoolista tölkkiin A, jolloin tölkki A varautuu negatiivisesti.

Paino vetäytyy tölkkiä A kohti!:
Ohje: Kun staattisesti varautunutta tölkkiä A lähestyy vielä varautumaton heiluripaino, paino vetäytyy tölkkiä A kohti.
Tässä esitellään dielektrisen polarisaation käsite. Painon vapaat elektronit (metallisen painon tapauksessa) hylkivät tölkki A:n negatiivista varausta ja siirtyvät kauemmas tölkistä A (eli B:n puolelle). Tämän seurauksena painon A:ta lähimpään puoleen kerääntyy positiivinen varaus ja B:tä lähimpään puoleen negatiivinen varaus. Tätä ilmiötä kutsutaan ”dielektriseksi polarisaatioksi”.
”Eikö niin, että plussat ja miinukset vetävät toisiaan puoleensa?” Tölkki A:n negatiivisen varauksen ja painon A-puolelle kertyneen positiivisen varauksen välille syntyy vetovoima (sähköstaattinen voima), joka vetää painon tölkkiä A kohti.

Paino lähtee tölkki A:sta pois!
Ohje: Kun paino koskettaa tölkkiä A, se hylkii tölkkiä A ja liikkuu poispäin.
Opettajan selityksen kulmakivi:
”Miksi se lähtee pois, vaikka se juuri tarttui kiinni?”
Kun paino koskettaa tölkkiä A, negatiivisia elektroneja siirtyy tölkistä A painoon. Tämän seurauksena paino varautuu myös negatiivisesti.

”Eikö niin, että samanlaiset varaukset hylkivät toisiaan?” Koska sekä paino että tölkki A ovat nyt negatiivisesti varautuneita, ne synnyttävät hylkimisvoiman (sähköstaattinen voima), ja paino alkaa liikkua pois tölkistä A kohti tölkkiä B.
Paino lähestyy tölkkiä B ja luovuttaa elektronit!
Ohje: Negatiivisesti varautunut paino lähestyy maadoitettua tölkkiä B ja koskettaa sitä.

”Mitä tarkoittaa, että tölkki B on maadoitettu?” Maadoitus on tila, jossa laite on ”yhteydessä Maahan”. Maa on käytännössä varauksen varasto. Koska maapallomme on valtava, voimme ajatella sitä ”sähkön jättisienenä”, joka voi vastaanottaa minkä tahansa määrän ylimääräisiä elektroneja.
”Paino on negatiivisesti varautunut, eikö vain?” Painossa olevat ylimääräiset negatiiviset elektronit virtaavat tölkki B:n kautta maahan. Tämän seurauksena paino menettää varauksensa ja muuttuu neutraaliksi.


Paino lähtee tölkki B:stä ja sykli toistuu!
Ohje: Luovutettuaan elektroneja ja muututtuaan neutraaliksi paino siirtyy pois tölkistä B ja vetäytyy taas tölkkiä A kohti. Tämä liikesarja toistuu. Aina kun paino koskettaa tölkkiä, kuuluu ”nap, nap…”, mikä tekee laitteesta kirjaimellisesti ”staattisen sähkön kellon”!
Syvempää oppimista: Tiedon karttumista
Tällä kokeella on muuten pitkä historia! Amerikkalainen tiedemies, Benjamin Franklin, joka todisti salaman olevan sähköä leijan avulla, kehitti laitteen nimeltä ”Franklinin kello”, joka soi salaman lähestyessä. Sen periaate oli täsmälleen sama kuin tässä staattisen sähkön kellossa. On jännittävää ajatella, kuinka pieni koe liittyy historiallisiin suuriin keksintöihin! Tämän kokeen avulla opit käytännössä seuraavat tärkeät fysiikan käsitteet:
- Varausten tyypit ja ominaisuudet: Perusperiaate, jonka mukaan on olemassa positiivisia ja negatiivisia varauksia, ja että eri varaukset vetävät toisiaan puoleensa, kun taas samanlaiset varaukset hylkivät toisiaan.
- Sähköstaattinen voima (Coulombin voima): Varauksien välillä vaikuttava voima.
- Johteet ja eristeet: Johteiden (metallitölkit ja paino), joissa varaukset voivat liikkua vapaasti, ja eristeiden (heilurin lanka), joissa ne liikkuvat huonosti, roolit.
- Dielektrinen polarisaatio: Ilmiö, jossa varautunut esine aiheuttaa varauksen epätasaisen jakautumisen (polarisaation) vielä varautumattomassa johteessa (tai eristeessä).
- Maadoituksen (maan potentiaaliin kytkemisen) rooli: Mekanismi, jolla ylimääräinen varaus päästetään maahan, jolloin esine palautuu neutraaliksi tai turvallisuus varmistetaan. Esimerkiksi pesukoneissa ja mikroaaltouuneissa oleva vihreä johto on juuri sama maadoitus. Sähkövuodon sattuessa se ohjaa sähkön turvallisesti maahan ja estää meitä saamasta sähköiskua. Tämä pieni koe liittyy siis suureen mekanismiin, joka suojelee turvallisuuttamme!
Tämä staattisen sähkön kellokoe on loistava tilaisuus ymmärtää syvällisesti sähkön peruslait ja periaatteet pelkän näkyvän ilmiön sijaan. Tässä on toinen selitys kellokokeesta, jossa käytettiin Van de Graaffin generaattoria:
Yhteydenotto ja pyynnöt
Tehdään tieteen ihmeistä ja hauskuudesta helpommin lähestyttävää! Olen koonnut selkeästi kotona tehtäviä hauskoja tiedekokeita ja niiden vinkkejä. Selaa vapaasti muita artikkeleita! ・Tietoa ylläpitäjästä, Ken Kuwakosta, löydät täältä ・Erilaiset pyynnöt (kirjoittaminen, luennot, kokeilupajat, TV-ohjaus, esiintymiset jne.) täältä ・Artikkelipäivitykset julkaistaan X:ssä!
Kokeiluvideoita julkaistaan kanavalla Tieteen temput -kanava!
3月のイチオシ実験!
- 押し花を作ろう!:梅や桜の花の押し花を作ってみましょう。特別なケースに入れると、長く保存できて、しおりにもなります。
テレビ番組・科学監修等のお知らせ
- 「月曜から夜更かし」(日本テレビ)にて科学監修・出演しました。
- 2月27日放送予定「チコちゃんに叱られる」(NHK)の科学監修しました。
書籍のお知らせ
- 1/27 『見えない力と遊ぼう!電気・磁石・熱の実験』(工学社)を執筆しました。
- サクセス15 2月号にて「浸透圧」に関する科学記事を執筆しました。
- 『大人のための高校物理復習帳』(講談社)…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり6刷となりました(2026/02/01)
- 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』(学研)… 高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。

講師・ショー・その他お知らせ
- 3/20(金) 日本理科教育学会オンライン全国大会2026「慣性の法則の概念形成を目指した探究的な学びの実践」について発表します。B会場 第3セッション: 学習指導・教材(中学校)③ 11:20-12:20
- 7/18(土) 教員向け実験講習会「ナリカカサイエンスアカデミー」の講師をします。お会いしましょう。
- 10/10(土) 秘密兵器「帯電ガン」が炸裂!ビリビリ!ドキドキ!静電気サイエンスショー@千葉市科学フェスタ(午後予定)
- 各種SNS X(Twitter)/instagram/Facebook/BlueSky/Threads
Explore
- 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
- 理科の教材… 理科教師をバックアップ!授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
- Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
- 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中!AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
- 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
- About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
- お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。



