Palkkaavatko kirsikkapuut vartijoita “medellä”? Lehtien sahalaitojen ja punaisten pisteiden kätkemä selviytymisstrategia

Tervehdys, olen tiedevalmentaja Ken Kuwako. Jokainen päivä on uusi koe.

Tämä artikkeli on kuunneltavissa myös radiona!

Kirsikkapuun yllättävät kasvot

Kerrataanpa hieman perusasioita kirsikkapuusta eli sakurasta. Kirsikkapuu kuuluu ruusukasvien heimoon ja on lehtensä varistava lehtipuu. Tiesitkö, että myös rakastamamme makeat kirsikat kasvavat tämän lajin sukulaispuissa? Kyseessä on siis meille hyvinkin läheinen kasvi, joka tuottaa ympäri maailmaa arvostettuja hedelmiä.

Kirsikkapuu on yksikotinen kasvi, mikä tarkoittaa, että samassa yksilössä on sekä hede- että emikukkia, tai kukkia, joissa on molemmat toiminnot. Puun korkeus vaihtelee lajikkeesta riippuen valtavista, taivasta kurottelevista puista aina pieniin, kotipuutarhaan sopiviin pensaisiin.

Kaarnan hengitysmerkit

Oletko koskaan tarkastellut kirsikkapuun runkoa oikein läheltä? Nuoressa kuoressa on kaunis kiilto, ja siinä näkyy usein vaakasuuntaisia viivoja. Tämä piirre on tyypillinen myös esimerkiksi koivuille, ja näitä merkkejä kutsutaan nimellä lentiselli eli korkkihuokonen. Kyseessä ei ole pelkkä kuvio: nämä huokoset toimivat puun hengitysreittinä, joiden kautta soluvalit päästävät ilmaa sisään. Se on elävä todiste siitä, että puut hengittävät aivan kuten mekin!

Kirsikkapuun juuret ovat tyypillisesti melko pinnalliset ja ne leviävät laajalle vaakasuunnassa. Tästä syystä puun tyvelle kasvaa usein uusia versoja suoraan juurista, ja puu saattaa kasvattaa lisäjuuria yllättävistäkin paikoista. Syksyllä puu ihastuttaa meitä upealla ruska-asullaan ennen kuin se pudottaa lehtensä talven tieltä.

Yksinkertaisista kerrottuihin kukiin

Kirsikankukkien terälehtien määrä vaihtelee hämmästyttävästi lajikkeen mukaan.

Yleensä kukat, joissa on enintään viisi terälehteä, ovat yksinkertaisia kukkia. Jos lehtiä on 5–10, puhutaan puolikerrotuista, ja yli kymmenlehtiset ovat kerrottuja kukkia (yaezakura). Joillakin erikoistyypeillä voi olla jopa yli sata terälehteä yhdessä ainoassa kukassa!

Lehtien verkkokuvioinen kieli

Tiesitkö, että kirsikkapuun todellinen ihme alkaa vasta kukkien lakastuttua, kun on lehtien aika loistaa? Kun kukkameri väistyy, lehdet puhkeavat esiin vauhdilla, joka pursuaa elämänvoimaa. Jos katsot lehden pintaa tarkasti, näet hienoja suonia, jotka muodostavat verkkomaisen rakenteen. Tätä kutsutaan verkkosuonitukseksi, ja se on tyypillistä kirsikkapuun kaltaisille kaksisirkkaisille kasveille.

Vertailun vuoksi esimerkiksi tulppaaneilla, jotka ovat yksisirkkaisia, on rinnakkaissuonitus, eli suonet kulkevat suorassa linjassa rinnakkain. Pelkkä suonitusten vertailu tekee kävelylenkistä heti mielenkiintoisemman! Seuraavassa kuvassa on tulppaanin lehti.

Huomaatko myös kirsikanlehden sahalaitaisen reunan? Tätä kutsutaan sahalaidaksi. Kirsikalle on ominaista, että isompien hampaiden välissä on vielä pienempiä hampaita. Tämän monimutkaisen muodon taustalla on miljoonien vuosien evoluutio, jolla kasvi optimoi yhteyttämistä ja sopeutuu ympäristöönsä.

Mitä ovat nuo punaiset pisteet lehtien juuressa?

Lopuksi kerron kaikkein mielenkiintoisimman salaisuuden. Katsopa kirsikanlehden kantaa oikein tarkasti. Huomaatko siellä kaksi pientä punaista palluraa?

Nämä ovat mesirauhasia. Onpa erikoista, että lehdissä on jotain, joka tuottaa mettä! Rauhasista erittyy makeaa nestettä. Olen itsekin kokeillut maistaa sitä uteliaisuuttani, mutta valitettavasti oma kieleni ei tuntenut makeutta (heh). (Jos kokeilet itse, muista hygienia ja tee se omalla vastuulla!)

Mutta miksi ihmeessä puu tuottaa mettä muualla kuin kukissaan? Kyseessä on kirsikkapuun ovela strategia palkata omia henkivartijoita. Kasville on suuri ongelma, jos toukat syövät sen lehdet. Siksi kirsikkapuu houkuttelee muurahaisia paikalle erittämällä mettä lehtien juuresta!

Muurahaiset, jotka tulevat makean herkun perässä, alkavat vartioida lehtiä. Jos ne löytävät matkallaan perhosen munia tai toukkia, ne häätävät ne pois tai kantavat ne ruuaksi pesäänsä. Kirsikkapuu siis maksaa muurahaisille palkkaa meden muodossa, jotta nämä henkivartijat suojelisivat sitä.

Sain sattumalta kuvattua harvinaisen hetken, jossa muurahainen on juuri nautiskelemassa näiden mesirauhasten antimista.

On suorastaan hämmästyttävää, miten yhteen pieneen punaiseen pisteeseen voi tiivistyä näin hieno yhteiselämän eli symbioosin draama puun ja hyönteisen välillä. Seuraavan kerran, kun näet kirsikkapuun kukkien jo varistua, pysähdy hetkeksi tarkkailemaan sen lehtiä. Sieltä löytyy hiljainen mutta dynaaminen kamppailu selviytymisestä. Tein teille myös pienenä bonuksena kirsikka-aiheisia taustakuvia puhelimeen. Lataa ne ihmeessä käyttöösi!

Jos haluat käyttää tätä materiaalia opetuksessa, katso lisätiedot täältä:

【桜の葉のスケッチ】ただの葉っぱじゃない!サクラの葉に隠された「赤い粒」の秘密と、アリとの共生ドラマ

Yhteydenotot ja tiedustelut

Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäs arkea! Olen koonnut sivuilleni vinkkejä hauskoihin kotikokeisiin ja tieteen saloihin. Tutustu ja etsi lisää inspiraatiota!
・Lue lisää minusta (Ken Kuwako) täältä
・Yhteydenotot (kirjoituspyynnöt, luennot, tiedepajat, TV-työt jne.) täältä
・Seuraa uusimpia päivityksiä X-palvelussa!

Tieteen niksikanavalla voit katsoa koe-videoita!

3月のイチオシ実験!

  • 押し花を作ろう!:梅や桜の花の押し花を作ってみましょう。特別なケースに入れると、長く保存できて、しおりにもなります。

テレビ番組・科学監修等のお知らせ

書籍のお知らせ

講師・ショー・その他お知らせ

Explore

  • 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
  • 理科の教材… 理科教師をバックアップ!授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
  • Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
  • 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中!AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
  • 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
  • About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
  • お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。