2026年11月7日 / Last updated : 2026年11月7日 桑子 研 Science

Mittaa hermojen vauhti ihmisviestillä! 0,187 sekunnin piilotettu draama kehosi sisällä (tuntoaisti)

Olen tiedekouluttaja Ken Kuwako. Joka päivä on koe.

”Auts, kuuma!” Kuinka monta sekuntia kuluu siitä, kun tunnet kuumuuden, siihen, kun vedät kätesi pois? Mitataan hermojen sisällä kulkevan, silmille näkymättömän viestin nopeus pelkän ihmisketjun ja sekuntikellon avulla. Tarvitset vain rohkeutta tarttua toisen ranteeseen.

Viesti juoksee hermoissa kuin viestikapula! Miten koe tehdään?

Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset. Kaikki asettuvat renkaaseen ja tarttuvat toisella kädellä varovasti viereisen ihmisen ranteeseen. (Yläkouluikäisistä käsistä kiinni pitäminen voi tuntua vielä vähän noloa, joten ranne on parempi valinta.)

Yksi ihminen pitää sekuntikelloa oikeassa kädessään. Hän painaa käynnistysnappia ja puristaa samalla vasemmalla kädellä viereisen ihmisen ranteesta. Kun ranteeseen tartutaan, ihminen tuntee kosketuksen ja tarttuu heti omalla vapaalla kädellään seuraavan ihmisen ranteeseen. Viesti kulkee eteenpäin kuin viestikapula, kunnes viimeinen ihminen tarttuu sekuntikelloa pitelevän henkilön ranteeseen. Silloin kello pysäytetään.

Jos mukana on esimerkiksi 10 ihmistä, kokonaisaika jaetaan kymmenellä. Näin saat selville yhden ihmisen kohdalla kuluvan ajan, jonka aikana viesti kulkee reitin iho, hermo, aivot, hermo ja lihas.

Yllättävä tulos! Kuinka nopeaa ajattelu on?

Tällä kertaa kokeeseen osallistui seitsemän harjoittelijaa, ja aika oli peräti 1,31 sekuntia!

Diagram showing the path of a nerve signal

Katso video tästä:

Kun 1,31 jaetaan seitsemällä, yhden ihmisen reaktioajaksi tulee noin 0,187 sekuntia. Se kuulostaa silmänräpäykseltä, mutta siitä hetkestä, kun ranteeseen tartutaan, siihen, kun tartut itse seuraavaan, kehossasi tehdään yllättävän paljon töitä.

Mitä kehossa tapahtuu näiden 0,187 sekunnin aikana?

Esitän oppilaille kysymyksen: ”Tehdään koe vielä kerran. Jos kaikki keskittyvät tosissaan, voiko aika lähestyä nollaa?”

Kysymys saa oppilaat pohtimaan, mitä reittiä viesti oikeasti kulkee ja miten se käsitellään. Totuus on, että aika ei voi koskaan olla nolla. Syy löytyy viestin matkasta.

1. Ranteen ihossa olevat reseptorit aistivat ärsykkeen ”minuun kosketettiin”.

2. Tuntohermo lähettää viestin selkäytimen kautta aivoihin.

3. Aivot päättävät: ”Minuun kosketettiin. Nyt tartun takaisin!” Sitten ne antavat käskyn.

4. Liikehermo kuljettaa käskyn käsivarren lihaksiin.

5. Lihas supistuu, käsi liikkuu ja tarttuu viereisen ihmisen ranteeseen.

Viestin nopeus hermoissa riippuu hermon paksuudesta ja rakenteesta. Nopeimmillaan se on noin 100 metriä sekunnissa. Hermosolujen liitoskohdissa eli synapseissa viesti kuitenkin muutetaan kemiallisiksi aineiksi ja välitetään eteenpäin, mikä vie oman aikansa. Lisäksi aivojen päätöksentekoon ja lihaksen liikkeelle lähtöön kuluu aikaa. Koska nämä välttämättömät vaiheet vievät aikaa, reaktioaikaa ei voi saada nollaan.

Muuten, kun kosketat jotain kuumaa ja kätesi vetäytyy pois ennen kuin ehdit ajatella, kyse on refleksistä. Silloin käsky annetaan selkäytimessä ilman aivojen kautta kiertämistä, eli se on oikotie. Siksi refleksi on paljon nopeampi kuin tämän kokeen kaltainen reaktio, jossa aivot tekevät päätöksen.

Tunto vai näkö, kumpi on nopeampi?

Tällä kertaa tutkimme tuntoaistin kautta tulevaa reaktiota. Entä jos reaktio tuleekin näköaistin kautta? Juoksukilpailussa lähtö voi tapahtua pyssyn laukauksen kuultuaan (kuuloaisti) tai silloin, kun näkee lipun heilahtavan (näköaisti). Onko reaktionopeudessa eroa?

定規で反応速度を確かめよう！反応時間を確かめる実験（視覚→脳→脊髄→手の動き）

Itse asiassa aivojen käsittelytapa ja viestin reitti vaihtelevat hieman sen mukaan, mistä aistielimestä tieto tulee, ja siksi myös reaktionopeus muuttuu. Yleensä sanotaan, että reaktio kosketukseen tai ääneen on hieman nopeampi kuin reaktio siihen, mitä näkee. Jos tutkit tarkemmin, miten reagoimme näkemäämme, löydät varmasti lisää kiehtovia asioita.

目で見てからでは間に合わない！お札キャッチで学ぶ「0.2秒の壁」の正体（反応速度）

Kokeilkaa yhdessä!

Tämän kokeen voi tehdä helposti perheen, kavereiden tai koko luokan kanssa. Vaihtele osallistujien määrää tai taputa ranteen sijaan olkapäätä ja katso, miten aika muuttuu. Voit myös esittää itse tutkittavia kysymyksiä, kuten: ”Onko toinen kierros nopeampi?” tai ”Muuttuuko yhden ihmisen aika, kun ihmisiä on enemmän?” Oman kysymyksen keksiminen ja sen tutkiminen on erinomainen tapa oppia.

Yhteydenotot ja toimeksiannot

Tuodaan tieteen ihmeet ja ilo lähemmäs arkea! Kokoan tänne helposti kotona tehtäviä, hauskoja luonnontiedekokeita ja vinkkejä niiden onnistumiseen. Kokeile hakea sivustolta eri aiheita!
・Tietoa ylläpitäjästä Ken Kuwakosta löydät täältä
・Toimeksiannot (kirjoittaminen, luennot, koepajat, tv-tuotannon asiantuntijatyö, esiintyminen jne.) täällä
・Artikkelien päivitykset julkaistaan X:ssä!

Tiedeaiheiden kanava tarjoaa koevideoita!

テレビ番組監修・イベント等のお知らせ

１１月のイチオシ実験！

どうして結露は起こるのか？結露を防ぐためには？実験で確かめよう！

書籍のお知らせ

  • 『高校入試 分解問題集 理科』（学研）…難しい問題も小さな問題に分解することで、問題を解くことができます。そんな分解の技術が身につくように深く関わりを持って作りました。
    『大人のための高校物理復習帳』（講談社）…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり６刷となりました（2026/02/01）
    スクリーンショット 2014-07-05 0.43.51
  • 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』（学研）…　高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。

各種SNS（更新情報をお届け！）

【日本語】X(Twitter)／instagram／Facebook　【英語】BlueSky／Threads

Explore

  • 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
  • 理科の教材… 理科教師をバックアップ！授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
  • Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
  • 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中！AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
  • 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
  • About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
  • お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。

 

Kategoriat
Science
Science

Previous article

Selässä yksi, sormenpäässä kaksi? Hammastikuilla selville ihon “antureiden” arvoitusNew!!
2026年11月6日
Science

Next article

Katso puuta alhaalta! Valoa keräävien “käsien” salaisuusNew!!
2026年11月8日