Mitä eroa on raudalla ja alumiinilla? 100 °C metalli paljastaa aineiden “persoonallisuuden”! (Ominaislämpökapasiteetin koe)
Olen fysiikan valmentaja Ken Kuwako. Jokainen päivä on uusi koe.
Oletko koskaan miettinyt, miksi valurautapannu kuumenee silmänräpäyksessä, mutta kattilallinen vettä tuntuu vievän ikuisuuden kiehuakseen? Kyse ei ole ainoastaan kärsimättömyydestä, vaan aineiden välisistä yksilöllisistä lämpenemiseroista. Tänään sukellemme yläkoulun fysiikastakin tutun ominaislämpökapasiteetin maailmaan. Esittelen teille koejärjestelyn, joka tekee tästä ilmiöstä hämmästyttävän tehokasta ja turvallista oppia.
Oden-pata fysiikan luokassa!? Mullistava lämmitystapa
Teimme kokeen, jossa tutkimme eri metallien ominaislämpökapasiteettia. Ideana oli lämmittää kolme erilaista 100 gramman painoista metallinpalaa 100-asteisiksi, upottaa ne mitattuun määrään vettä ja laskea ominaislämpökapasiteetti veden lämpötilan nousun perusteella. Ensimmäinen askel oli lämmittää metallit, joihin olimme kiinnittäneet langat. Tässä kohtaa kuvaan astuu kokeen sankari: sähköpata.

Koulumaailmassa riisinkeittimet ja sähköpadat ovat todellisia arjen pelastajia. Ne pitävät veden tasaisessa lämpötilassa, eivät kaadu helposti ja niillä voi lämmittää koeputkia tai metalleja huomattavasti turvallisemmin kuin avotulella. Olen aiemmin käyttänyt niitä kemian kokeissa, mutta fysiikan puolelle tuotuna ne tekivät prosessista uskomattoman sujuvan.

Miksi suosittelen sähköpataa kaasupolttimen sijaan?
Perinteisesti metallit lämmitetään kaasupolttimella ja dekantterilasilla, mutta niissä on omat haasteensa: lasi voi keikahtaa ja veden kiehumiseen menee aikaa.
Sähköpata sen sijaan on valmis, kun vain napsautat virran päälle ennen tuntia. Kaikki metallit lämpiävät tasaisesti kerralla. Vedessä lilluvat metallit näyttävät melkein japanilaisen oden-padan aineksilta. Oppilaat voivat hakea omat ”annoksensa” silloin kun ovat valmiita, mikä keventää opettajan stressiä huomattavasti.
Mittaus alkaa! Havaintoja lämmön viestijuoksusta
Kun metallit ovat saavuttaneet 100 asteen lämpötilan, ne siirretään nopeasti eristetyssä astiassa olevaan veteen. Sitten vain tarkkaillaan, kuinka paljon veden lämpötila nousee.


Tässä keskiössä on energian säilymislaki. Kuuma metalli luovuttaa lämpöenergiaa, joka siirtyy suoraan kylmään veteen – kyseessä on kuin lämmön viestikapulan vaihto. Tulokset kirjataan ylös, piirretään kuvaajaksi ja lasketaan kaavan avulla metallin ominaislämpökapasiteetti.

Ominaislämpökapasiteetti on aineen henkilökortti
Vaikka metallit tunnistaa usein ulkonäöltä, ominaislämpökapasiteetin laskeminen on tieteellinen tapa varmistaa niiden ”henkilöllisyys”.

Esimerkiksi alumiinin ominaislämpökapasiteetti on noin 0,90 J/(g·K), kun taas raudan on noin 0,45 J/(g·K). Tämä tarkoittaa, että alumiini tarvitsee noin tuplasti enemmän energiaa lämmetäkseen verrattuna rautaan. Ominaislämpökapasiteetin tunteminen on ikkuna aineen syvimpään olemukseen.
Vinkkejä opettajille onnistuneeseen oppituntiin
Jos aiotte kokeilla tätä luokassa, tässä muutama ässä hihasta. Aloittakaa valmistelut noin 20 minuuttia ennen tuntia. Jos käytätte sähköpadassa valmiiksi kuumaa vettä hanasta, kiehumispiste saavutetaan huomattavasti nopeammin.
Itse koe vie noin 30 minuuttia, joten koko prosessi datan analysointia myöten mahtuu hienosti yhteen tuntiin. Ja kaikkein tärkein vaihe: siivous! Kun koe on ohi, nostakaa metallit heti pois ja kuivatkaa ne huolellisesti talouspaperilla tai kankaalla.

Siivous käynnissä
Erityisesti rauta ruostuu herkästi. Jos se jää märäksi, se on käyttökelvoton seuraavalla kerralla. Välineistä huolehtiminen on olennainen osa tiedekasvatusta. Toivon, että tämän kokeen myötä oppilaat saavat kokea oivaltamisen iloa siitä, miten näkymätön lämpö muuttuu ymmärrettäviksi luvuiksi.
Kokeile myös tätä sähköpataa hyödyntävää koetta:
Kysymykset ja yhteistyöpyynnöt
Haluatko tuoda tieteen ihmeet lähemmäs arkea? Olen koonnut sivuilleni paljon helppoja ja hauskoja kokeita vinkkeineen. Tutustu rohkeasti!
・Tiedevinkit on julkaistu nyt myös kirjana. Lue lisää täältä.
・Lisätietoa ylläpitäjä Ken Kuwakosta löydät täältä.
・Toimeksiannot (kirjoitus, luennot, tiedepajat, TV-konsultointi jne.) täältä.
・Seuraa uusimpia päivityksiä X-palvelussa!
Tiedevinkkien YouTube-kanavalla runsaasti opetusvideoita!
6月のイチオシ実験!
レモンやオレンジで風船を割ろう!インパクトが抜群のリモネン風船の実験

テレビ番組監修・イベント等のお知らせ
- 6月3日(水)20:30〜 「
バカリズムのちょっとバカりハカってみた!」(テレビ東京)を科学監修・出演します。テーマは「 そばの出前は何人前まで運べるのか、限界を測ってみた」です。 - 6月4日(木) 7:00〜 「THE突破ファイル」(日本テレビ)について科学監修しました。
- 6月14日(日) 千葉大学インスタレーション「探究」にて講師を務めます
- 6月26日(金) 公開研究会「脱作業化!デジタル化と段階的指導で実現する オームの法則の探究」
- 6月28日(日) ダビンチマスターズ@昭和女子
- 7月18日(土) 教員向け実験講習会「ナリカカサイエンスアカデミー」の講師をします。お会いしましょう。
書籍のお知らせ
- 『大人のための高校物理復習帳』(講談社)…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり6刷となりました(2026/02/01)

- 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』(学研)… 高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。

各種SNS(更新情報をお届け!)
X(Twitter)/instagram/Facebook(日本語)
Explore
- 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
- 理科の教材… 理科教師をバックアップ!授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
- Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
- 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中!AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
- 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
- About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
- お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。


