Vaimea sammal nousee tähdeksi! Näe maksasammalen ‘koiras ja naaras’ sekä jousimaiset itiöt mikroskoopissa

Tervehdys, olen tiedevalmentaja Ken Kuwako. Joka päivä on kokeilun arvoinen!

Oletko sivuuttanut sen? Mikrometsä jalkojesi juuressa – Lähde tutustumaan keuhkosammalen maailmaan!

Tämä artikkeli on saatavilla myös podcastina!

Oletko koskaan pysähtynyt kiinnittämään huomiota siihen vihreään ”sammaleeseen”, joka leviää jalkakäytävien reunoilla tai koulun pihamaan nurkissa, paikoissa, joissa yleensä kävelet ajatuksissasi? Sammalet ovat itse asiassa eläviä fossiileja, jotka kantavat mukanaan muinaista historiaa siitä, kuinka kasvit siirtyivät merestä maalle.

Kun biologian tunneilla käsitellään kasvien lisääntymistä, sammalet ovat äärimmäisen mielenkiintoisia tarkkailukohteita. Tällä kertaa otimme tarkasteluun koulun pihalta löytämämme keuhkosammalen (tai suomeksi usein rahkasammal tai pihasammal), ja tutkimme koiras- ja emiyksilöiden dramaattisia eroja sekä uuden elämän mahdollistavia itiöitä. Mikroskoopin läpi avautuva mikromaailma tarjoaa oppilaille taatusti toinen toistaan suurempia yllätyksiä!

Kerää keuhkosammalta! Miksi se viihtyy kosteissa paikoissa?
Keuhkosammal suosii kosteita ympäristöjä ja kasvaa usein villinä koulun alueen vesistöjen lähellä tai varjoisilla maaperän kohdilla. Mutta miksi juuri kosteat paikat? Syy on siinä, että sammalilta puuttuu vielä johtosolukko (vesikanavat), joten ne imevät veden suoraan koko kehon pinnalta. Lisäksi, kuten myöhemmin selitämme, ne tarvitsevat ehdottomasti vettä hedelmöitykseen.

Tällä kertaa keräsimme sammalta varovaisesti lapiota käyttäen. On hyvä ottaa mukaan myös juurenkaltaiset osat (valejuurat) ja kääriä sammal kosteaan paperiin tai vastaavaan, jotta se ei pääse kuivumaan.

Silmiinpistävä ero: Koiras- ja emiyksilöiden muoto
Tarkastele keräämääsi keuhkosammalta. Usko tai älä, keuhkosammalilla on, aivan kuten ihmisilläkin, koiras- ja emiyksilöitä. Ja niiden muodot eroavat toisistaan hämmästyttävästi.

     

  • Koirasyksilö (uros): Tasaisen lehtimäisen litteän sekovarren päässä on reunoiltaan koholla oleva, lautasen tai ehkä hampurilaisen pihvin näköinen litteä uloke. Tässä muodostuvat siittiöt.

     

  • Emiyksilö (naaras): Sen sekovarren päässä on palmun tai repeytyneen sateenvarjon muotoinen uloke (sormimaiset liuskat). Tämän alapuolella munasolut odottavat, ja lopulta siellä muodostuvat itiöt.
     

Muodot ovat täysin erilaiset, eikö totta? Keuhkosammalella on siis selkeät erottavat piirteet koiras- ja emiyksilöille. Miksi niillä on tällaiset muodot? Sadepäivänä, kun sadepisara osuu koirasyksilön lautasen muotoiseen ulokkeeseen, sen voima sinkoaa siittiöt ilmaan. Siittiöt uivat vedessä emiyksilön luo. Tuon litteän lautasen uskotaan toimivan ”laukaisualustana”, joka hyödyntää sadepisaroita siittiöiden lennättämiseen. Kun tätä draamaa miettii vertailevaa havainnointia tehdessä, oppilaiden kiinnostus nousee aivan uudelle tasolle!

Seuraavan sukupolven elämä: Itiöt ja niitä lennättävät jouset, jouhet
Emiyksilön ”sateenvarjon” alapuolella oleva keltainen, pörröinen osa sisältää itiöitä. Kopautimme tätä osaa pinseteillä ja tarkastelimme itiöitä mikroskoopilla. Tässä piilee kasvin nerokkuus.

Havainnointimenetelmä

Tarvittavat välineet

     

  • Keuhkosammalta (kypsä emiyksilö)
  •  

  • Pinsetit
  •  

  • Objektilasi, peitinlasi
  •  

  • Mikroskooppi (suositus: 400x suurennus)

Toimenpiteet

     

  1. Irrota itiöt
       

    • Nappaa pinseteillä kiinni emiyksilön itiöitä sisältävästä keltaisesta, pumpulin kaltaisesta osasta ja kopauta tai murenna sitä kevyesti objektilasille.

     

    •  

    • Pudota itiöt objektilasille.
  1.  

  2. Valmista preparaatti
       

    • Lisää yksi tippa vettä ja aseta peitinlasi varovasti päälle.
  3.  

  4. Tarkastele mikroskoopilla
       

    • Tarkenna ensin pienellä suurennuksella ja tarkastele sitten yksityiskohtia okulaarin 10x × objektiivin 40x (400x) suurennuksella.

Tarkastelu tehtiin okulaarin 10x × objektiivin 40x, eli 400x suurennuksella.

Havainnon tulos: Mikä on itiöiden seassa näkyvä ”nauha”?
Kun kurkistaa mikroskooppiin, näkyy lukemattomia pieniä pyöreitä hiukkasia. Nämä ovat itiöitä. Itiöiden joukossa, tarkemmalla suurennuksella, voi nähdä myös hieman pidempiä, kierteisiä nauhamaisia rakenteita. Nämä ovat jouhia (elater), jotka ovat eräänlaista kudosta. Ne toimivat jousen tavoin, venyen ja kutistuen ilmankosteuden mukaan. Kun ympäristö kuivuu, tämä jousi laukeaa, ja sen voimalla se sinkoaa itiöt kauas. Tämä on loistava fyysinen mekanismi, jonka liikkumattomat kasvit ovat kehittäneet levittääkseen elinaluettaan.

Tunnista jalkojesi juuren pieni ”suuri luonto”
Keuhkosammalen havainnoinnin kautta voimme oppia kasvien lisääntymistapojen monimuotoisuudesta ja niiden nerokkaista mekanismeista sopeutua ympäristöönsä. Vaikka sammalia usein pidetään ”ällöttävinä”, oppilaiden katse muuttuu, kun he näkevät mikroskoopilla niiden hienostuneen rakenteen. Kokemus siitä, että saa itse kerätä ja suurentaa näytteen, muuttaa oppikirjatiedon ”eläviksi tiedoiksi”.

Tiedustelut ja pyynnöt
Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäksi! Olen koonnut selkeitä ohjeita hauskoista kotona tehtävistä tieteellisistä kokeista ja niiden toteuttamisvinkeistä. Kannattaa selailla lisää!

Tietoa ylläpitäjästä, Ken Kuwakosta, löydät täältä.

Erityyppisiä pyyntöjä (kirjoitukset, luennot, tiedekerhot, TV-konsultointi/esiintymiset jne.) varten ota yhteyttä täältä. * Artikkelipäivitykset lähetetään X:ssä!

Tieteen Ideakanavalla (Scientific Idea Channel) julkaistaan kokeellisia videoita!

2月のイチオシ実験!梱包材で遊ぼう!

体中に梱包材をはりつけてみよう!

テレビ番組・科学監修等のお知らせ

  • 月曜から夜更かし」(日本テレビ)にて科学監修・出演しました。
  • 2月27日 科学監修をした番組が放送予定です。

書籍のお知らせ

講師・ショー・その他お知らせ

Explore

  • 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
  • 理科の教材… 理科教師をバックアップ!授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
  • Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
  • 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中!AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
  • 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
  • About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
  • お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。