Tehty öljystä!? Kokeilimme tehdä saippuaa ruokaöljystä (siivouksen kemiaa)
Olen tiedekouluttaja Ken Kuwako. Jokainen päivä on kokeilupäivä!
Tiedätkö, mistä saippua valmistetaan? Yllättävää kyllä, sen raaka-aineena voidaan käyttää aivan tavallista ”öljyä”. Vielä kiinnostavampaa on se, että saippuan valmistuksessa tapahtuu sama kemiallinen reaktio, joka on mukana myös jokapäiväisessä siivouksessa. Tällä kertaa teimme tiedekerhon oppilaiden kanssa käytännössä saippuaa ohjeella, joka on esitelty kirjassa ”めんそーれ!化学” (Iwanami Junior Shinsho), sivulla 196.
Vain kolme ainesosaa! Saippuaa ruokaöljystä
Tarvitset vain hiilihapotettujen juomien PET-pullon (2 l), vettä, natriumhydroksidia ja ruokaöljyä. Valmistus on hämmästyttävän yksinkertaista.
Laita ensin PET-pulloon 100 ml vettä ja 45 g natriumhydroksidia. Tässä on kuitenkin tärkeä huomioitava asia: natriumhydroksidin liuetessa veteen vapautuu runsaasti lämpöä. Siksi PET-pullo kannattaa ehdottomasti pitää esimerkiksi vedellä täytetyssä astiassa samalla, kun natriumhydroksidi liuotetaan huolellisesti.
Kun natriumhydroksidi on liuennut kokonaan ja PET-pullo alkaa jäähtyä, lisää joukkoon 330 ml ruokaöljyä. Myös käytetty paistorasva tai jäteöljy käy tähän tarkoitukseen. On aika mukava ajatus, että öljy, jonka muuten joutuisimme heittämään pois, saakin uuden elämän saippuana!
Sulje PET-pullo tiiviisti ja sitten vain ravista, ravista ja ravista! Sopiva ravisteluaika on noin 10 minuuttia.
Tämä on yllättävän raskasta puuhaa, mutta ei auta kuin tsempata!
Kun olet ravistellut seosta riittävästi, kaada se haluamaasi muottiin, esimerkiksi maitotölkkiin tai paperimukiin, ja anna sen kuivua 2–3 päivän ajan. Kun saippua on irrotettu muotista, leikkaa se veitsellä sopivan kokoisiksi paloiksi. Anna palojen vielä kypsyä noin kuukauden ajan, ja itse tehty saippua on valmis!
Saippuan valmistuksen taustalla oleva kemiallinen reaktio
Nyt päästään koko jutun kiinnostavimpaan osuuteen. Kurkistetaan kemiallisen reaktioyhtälön avulla siihen hetkeen, jolloin saippua syntyy.
Itse asiassa tässä tapahtuu täsmälleen sama periaatteellinen reaktio, joka on mukana myös jokapäiväisessä ”rasvatahrojen siivoamisessa”. Kun keittiön rasvatahroja poistetaan pesuaineella, taustalla toimii juuri tällainen kemiallinen reaktio. Saippuan valmistuksessa siis käynnistämme tarkoituksella omin käsin kemiallisen reaktion, joka hajottaa rasvaa, ja muutamme sen saippuaksi.
Katsotaan seuraavaksi tämän reaktioyhtälön päähenkilöt yksi kerrallaan vasemmalta oikealle.
- Triglyseridi (rasvaöljy) Se on juuri sitä ainetta, jota tavallisesti kutsumme ”rasvatahraksi”. Tässä kokeessa käytimme ruokaöljyä.
- Natriumhydroksidi (vahva emäs) Se toimii ikään kuin ”hyökkääjänä”, joka hajottaa rasvan. Tässä käytimme voimakasta natriumhydroksidia, mutta siivouksessa käytetään myös miedompia emäksisiä aineita, kuten ruokasoodaa ja seskikarbonaattia.
- Glyseroli Se on kosteuttava aine, jota käytetään esimerkiksi kasvovesissä ja muissa kosmetiikkatuotteissa. Se liukenee veteen.
- Natriumrasvahapposuola (saippua) Tämä on itse saippua. Koska se on vesiliukoinen ja samalla vuorovaikuttaa rasvan kanssa, rasvalika voidaan muuttaa natriumrasvahapposuoloiksi, minkä jälkeen lika voidaan huuhdella helposti pois vedellä.
Kun öljy ja emäs kohtaavat, veteen liukenematon ”rasvalika” muuttuu saippuaksi eli vesiliukoiseksi rasvahapon suolaksi. Tätä reaktiota kutsutaan saippuoitumiseksi eli saippuoitumisreaktioksi. Kyseessä on kemiallinen reaktio, jossa rasva (triglyseridi) reagoi vahvan emäksen, kuten natriumhydroksidin, kanssa ja hajoaa saippuaksi (rasvahapon suolaksi) sekä glyseroliksi.
Juuri tämä kemiallinen reaktio on yksi siivouksen perusperiaatteista. Kun ajattelee, että tavalliset keittiönpesuaineet ja saippuat auttavat poistamaan likaa tällaisten kemiallisten reaktioiden avulla, voi tiskien peseminenkin tuntua hieman hauskemmalta!
Yhteydenotot ja yhteistyöpyynnöt
Tuodaan tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäs arkea! Sivustolta löydät helposti ymmärrettäviä ohjeita hauskoihin kotona tehtäviin tiedekokeisiin sekä vinkkejä niiden onnistumiseen. Käy tutustumassa ja etsi juuri sinua kiinnostavia kokeita!
・科学のネタ帳の内容が本になりました。詳しくはこちら
・運営者の桑子研についてはこちら
・各種ご依頼（執筆・講演・実験教室・TV監修・出演など）はこちら
・記事の更新情報はXで配信中！
科学のネタチャンネルでは実験動画を配信中！
NEW 分解問題集 理科
- ７月２１日発売！『高校入試 分解問題集 理科』（学研）…難しい問題も小さな問題に分解することで、問題を解くことができます。そんな分解の技術が身につくように深く関わりを持って作りました。
７・８月のイチオシ実験！
夏でプシュッと爽やか実験！
テレビ番組監修・イベント等のお知らせ
- ７月３０日（水）科学監修「TIF presents ONE SONG FES」（フジテレビ） 26:15~27:15
- 12月26日（土） ナリカサイエンスアカデミー（教員向け実験講習会）開催
書籍のお知らせ
- 『大人のための高校物理復習帳』（講談社）…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり６刷となりました（2026/02/01）
- 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』（学研）… 高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。
各種SNS（更新情報をお届け！）
【日本語】X(Twitter)／instagram／Facebook 【英語】BlueSky／Threads
Explore
- 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
- 理科の教材… 理科教師をバックアップ！授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
- Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
- 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中！AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
- 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
- About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
- お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。
