Jättimäistä mätiä vai tarakoa? Näin teet oudon, kädessä pidettävän “vesipallon”!

Olen Ken Kuwako, tiedekouluttaja. Koe on aina käynnissä!

Oletko koskaan kokenut tunnetta, että voit ”napata vettä kädelläsi”?

Eilen valmistimme tiedekerhon oppilaiden kanssa näitä hyytelömäisiä ”vesipalloja”. Ne näyttävät futuristiselta juomavedeltä suoraan scifi-elokuvasta, mutta itse asiassa kyseessä on kemiallinen koe arkisilla aineilla.

Sitä kutsutaan yleisesti nimellä ”Ooho” tai ”kannettavaksi vedeksi”, mutta ehkä helpompi vertaus onkin: se on kuin jättimäinen keinotekoinen mäti.

Tällä kertaa värjäsimme oppilaiden toiveesta pallot punaisiksi, jolloin ne alkoivat näyttää aivan jättimäiseltä Mentaikolta (maustettu turskan mäti) (naurua). Se tunne, kun raapaiset kuorta kynnellä ja sisältä pursuaa nestettä, on kerta toisensa jälkeen koukuttava. Tänään esittelen tämän salaperäisen ”tiedereseptin” ja sen taustalla olevan jähmettymismekanismin – voit kokeilla tätä hauskaa kotonasi!

Salaperäisen ”vesipallon” tiederesepti

Tämän kokeen päätähdet ovat kaksi kemikaalia: natriumalginaatti ja kalsiumkloridi. Nimet kuulostavat ehkä vaikeilta, mutta kyseessä on turvallisia aineita, joita käytetään elintarvikelisäaineina – ne ovat siis osa arkeamme!

Tarvitset näitä:

Natriumalginaatti (Sama aines, joka tekee merilevästä, kuten kombusta ja wakameesta, limaisen!)

Kalsiumkloridi (Tunnetaan myös esimerkiksi tofun valmistuksessa käytetyn ”nigarin” sukulaisena, ja sitä on myös monissa kosteudenpoistajissa.)

Dekantterilasi tai muu astia, kauha, akvaario (tai iso kulho).

Valmistusohjeet ja Vinkit

①　Valmistele ensin ”sisus”. Liuota 2 grammaa natriumalginaattia 200 ml:aan vettä.

【Pro-vinkki】 Natriumalginaatti liukenee veteen huonosti ja tekee helposti paakkuja. Ole kärsivällinen ja käytä ehkä hieman kädenlämpöistä vettä – se on onnistumisen salaisuus! Me lisäsimme tällä kertaa punaista elintarvikeväriä.

②　Valmista seuraavaksi ”jähmettävä vesi”. Sekoita 3 grammaa kalsiumkloridia 800 ml:aan vettä (käytimme akvaariota).

③　Nyt on hauskinta! Kauho ①:n liisterimäistä nestettä ja laske se ②:n liuokseen varovasti upottaen.

④　Pyörittele ja vierittele palloksi irronnutta nestettä varovasti altaassa, jotta sen pinta jähmettyy.

Odota muutama minuutti, kunnes pinta on jähmettynyt kunnolla kalvoksi – ja valmista tuli! Eikö ollutkin helppoa?

Miksi vesi jähmettyy? Tiedon ”kalvon” salaisuus

Miksi sekoittamalla vain kahta nestettä syntyy ohut kalvo?

Kyseessä on ilmiö nimeltä kemiallisen reaktion aiheuttama geeliytyminen. Kuten jo totesin, natriumalginaatti on merilevän lima-ainetta, ja vedessä se leijuu pitkinä, ketjumaisina molekyyleinä. Kun se upotetaan runsaasti kalsiumia sisältävään ”altaaseen,” kalsiumionit tunkeutuvat ketjujen väliin ja luovat niihin ”silloituksen” (ristisidos).

Kuvittele, että kalsium alkaa niitata toisistaan erillään olleita ”naruja” yhteen kuin nitojalla, luoden vankan verkon. Tämä verkko muodostuu heti pallon pintaan, minkä ansiosta pallo pystyy vangitsemaan veden sisäänsä kapselin tavoin.

Tätä tekniikkaa, jota kutsutaan ”alginaattihelmeksi”, käytetään nykyään keinotekoisen mädin lisäksi myös ”molekyyligastronomiassa”, jossa hienommissa ravintoloissa kastikkeet muotoillaan palloiksi, ja sitä pidetään lupaavana ekologisena, muovittomana vesisäiliönä.

Huippuluokan tiedekokemus, joka alkaa vain kahdesta jauheesta. Mene ja kokeile tätä hyytelömäistä tunnetta kotonasi!

Kyselyt ja yhteistyöpyynnöt

Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäs! Olen koonnut tähän selkeät ohjeet hauskoihin kotikokeisiin ja vinkkeihin. Kannattaa selailla lisää! • Tiedeblogini sisällöstä on julkaistu kirja. Lue lisää tästä • Tietoa ylläpitäjästä, Ken Kuwakosta, löydät tästä • Kaikenlaiset yhteistyöpyynnöt (kirjoittaminen, luennot, kokeilutunnit, TV-konsultointi/esiintymiset jne.) tästä • Artikkelien päivitykset jaetaan X:ssä!

Tiedeblogi-kanavalla jaetaan kokeiluvideoita!

３月のイチオシ実験！

• 押し花を作ろう！：梅や桜の花の押し花を作ってみましょう。特別なケースに入れると、長く保存できて、しおりにもなります。

テレビ番組・科学監修等のお知らせ

• 「月曜から夜更かし」（日本テレビ）にて科学監修・出演しました。
• 2月27日放送予定「チコちゃんに叱られる」（NHK）の科学監修しました。

書籍のお知らせ

• 1/27 『見えない力と遊ぼう！電気・磁石・熱の実験』（工学社）を執筆しました。
• サクセス15 ２月号にて「浸透圧」に関する科学記事を執筆しました。
• 『大人のための高校物理復習帳』（講談社）…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり６刷となりました（2026/02/01）
• 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』（学研）…　高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。

講師・ショー・その他お知らせ

• 3/20（金）　日本理科教育学会オンライン全国大会2026「慣性の法則の概念形成を目指した探究的な学びの実践」について発表します。B会場 第３セッション： 学習指導・教材（中学校）③　11:20-12:20
• 7/18（土）　教員向け実験講習会「ナリカカサイエンスアカデミー」の講師をします。お会いしましょう。
• 10/10（土）　秘密兵器「帯電ガン」が炸裂！ビリビリ！ドキドキ！静電気サイエンスショー＠千葉市科学フェスタ（午後予定）
• 各種SNS　X(Twitter)／instagram／Facebook／BlueSky／Threads

Explore

• 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
• 理科の教材… 理科教師をバックアップ！授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
• Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
• 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中！AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
• 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
• About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
• お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。