Ei vain lehti! Kirsikanlehden kätketyt “punaiset pisteet” ja sen yhteiselo muurahaisten kanssa

Ken Kuwako, tiedekouluttaja. Joka päivä on koe.

【Tämä artikkeli on kuunneltavissa myös radiossa!】

Kirsikankukkien katselun pääosassa ovat tietysti kauniit terälehdet. Mutta oletko koskaan pysähtynyt katsomaan tarkasti niitä lehtiä, jotka kantoivat pääosanesittäjää kukkien pudottua? Saatat ajatella: ”No, onhan tuo vain lehti.” Mutta juuri tämä tavallinen kirsikankukka on paras ”aarrekartta” yläkouluikäiselle, joka on astumassa tieteen maailmaan. Miksi tämä ensi silmäyksellä mitätön vihreä lehti sopii täydellisesti biologian tunnin aloitusaiheeksi? Paljastetaan salaisuus.

🔬 Paras oppimateriaali ”havaintokyvyn” kehittämiseen
Kun yläkoulun (7. luokan) luonnontieteen tunnit alkavat, minä aloitan aina luonnostelulla. Se on loistava tilaisuus harjoitella tieteen perusteita: havainnointia ja dokumentointia.

On kuitenkin totta, että oppilaiden kyky ”havainnoida” ja ”innostua” vaihtelee riippuen siitä, minkä aiheen valitset ensimmäiseksi. Siksi suosittelen aina lämpimästi tätä ”kirsikankukan lehteä”.

Kirsikankukan lehti on tuttu kaikille, sillä niitä näkee kaikkialla keväästä alkukesään. Oppilaat lähestyvät aihetta rennosti, ajatellen: ”Olen nähnyt tämän, sen on oltava helppoa.” Siksi se on täydellinen aloitusmateriaali.

🔎 Ei vain sahalaitaa! Pienten kysymysmerkkien sarja
Mutta tästä se muuttuu mielenkiintoiseksi. Kun oppilaat alkavat luonnostella, he tekevät peräkkäin pieniä ”löytöjä” ja heidän kätensä alkavat pysähtyä. Esimerkiksi lehden reunan sahalaita. He luulivat sen olevan vain sahalaita, mutta tarkemmin katsottuna he huomaavat, etteivät kaksi puolta olekaan täysin symmetriset, vaan hieman epätasaiset.

Lehtisuonien kulku saattaa vaikuttaa säännölliseltä keskeltä lähtien, mutta itse asiassa niissä on paljon yksilöllisyyttä. Joillakin yksilöillä lehden kärki sojottaa outoon suuntaan kuin uniset hiukset.

🍒 Lehden kätkemä ”punaisen palleron” salaisuus
Ja mikä tärkeintä, on yksi suuri löytö, joka herättää monien oppilaiden kiinnostuksen. Se on havainto: ”Lehden ja varren välissä on punainen pallo!”

Tätä kutsutaan mesirauhaseksi (nektarirauhanen), erityinen elin. Se näyttää pieneltä punaiselta pavulta, ja tarkkanäköiset oppilaat huomaavat sen heti. Luonnostelu – ”tarkka katsominen” – saa heidät huomaamaan tämän oudon pallon ensimmäistä kertaa, ja heille herää luonnollinen kysymys: ”Mikä tämä on?” Tästä alkaa tieteellinen tutkimus, johon sisältyy tiedon etsimistä ja hypoteesien luomista.

🐜 Kirsikan hämmästyttävä selviytymisstrategia: Muurahaisen palkkaaminen
En vastaa heti tunnin aikana (sanon: ”Hyvä havainto! Voit tutkia sitä myöhemmin”). Mutta opettajana on hyödyllistä tietää tämän tarinan taustalla oleva suuri juoni, jotta tieteen mielenkiintoisuutta voidaan välittää syvemmin. Itse asiassa tämä mesirauhanen on ”palkka” kirsikkapuun ”henkivartijan” palkkaamiseksi.

Mesirauhasesta erittyy todellakin makeaa mettä. Muurahaiset kerääntyvät paikalle mettä houkuttelemina. Ja vastineeksi medestä, muurahaiset hyökkäävät ja karkottavat kirsikanlehtiä syömään tulevat luonnolliset viholliset (kuten nystymäisten perhosten toukat).

Kasvit ja hyönteiset hyötyvät toisistaan ja auttavat toisiaan… luonnon upea draama, jota kutsutaan symbioosiksi, on piilotettu tuohon pieneen punaiseen palloon. Tämän kuvan onnistuin sattumalta ottamaan, ja se näyttää muurahaisen pääsevän mesirauhasen luo ja imevän (tai ainakin yrittävän) mettä.

Jos onnistut saamaan oppilaat ajattelemaan: ”Luonto on niin mielenkiintoinen!” tai ”Haluan tietää enemmän!” tarkastelemalla huolellisesti asioita, jotka he yleensä vain ohittavat, tunti on suuri menestys. Olisi upeaa, jos he ymmärtäisivät, että luonnostelu ei ole vain piirtämistä, vaan se on tieteen portti, joka synnyttää löytöjä ja hämmästystä.

🍎 Vinkkejä tunnin valmisteluun
Tarvittavat materiaalit: Mieluiten samana päivänä kerätty tuore kirsikankukan lehti (ei nahistunut), yksi kahdelle oppilaalle riittää.

Luuppi, luonnoslehtiö, lyijykynät.

Ohjeet: Pyydä oppilaita luonnostelemaan kirsikanlehteä 5 minuutin ajan. Sen jälkeen jakakaa löydöt luokan kesken.

Anna aikaa kysyä ennen havainnointia: ”Mihin asioihin voisimme kiinnittää huomiota?”

Tunnin etenemistä nopeuttaa, kun osoitat muutaman havaintokohdan, kuten lehden reunan, lehtisuonet ja varren liitoskohdan.

Jos joku oppilas huomaa mesirauhasen, kehu häntä kunnolla: ”Hieno havainto!” ja pyydä muita oppilaita etsimään se, mikä piristää koko luokkaa.

Pyri tuntiin, jossa oppilaat kokevat itse, kuinka hauskaa ”havainnointi ja piirtäminen” on. Kirsikankukan lehti on täydellinen ensimmäinen askel, kirjaimellisesti ”lähiympäristön luontokirja”. Vinkit tieteelliseen luonnosteluun säästän seuraavaan kertaan, mutta suosittelen aloittamaan 5 minuutin luonnostelulla.

📧 Tiedustelut ja pyynnöt
Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäksi! Olen koonnut helppoja ja hauskoja kotona tehtäviä kokeita ja vinkkejä niihin. Etsi niitä lisää!

Tietoja ylläpitäjästä, Ken Kuwakosta, löydät täältä.

Erilaiset pyynnöt (kirjoittaminen, luennot, kokeelliset työpajat, TV-konsultointi/esiintymiset jne.) täältä. ・Päivitykset artikkeleista julkaistaan X:ssä!

Tiedevinkkikanavalla julkaistaan kokeellisia videoita!