Kiviskanneri: Näin tunnistat katukiven salaisuudet ja kiven ”veljekset” halpiskuppia käyttäen!

Ken Kuwako, tiedekouluttaja. Joka päivä on kokeilua.

Tavallinen katukivi, joka lojuu maassa. Saatat ohittaa sen arjen kiireessä ajattelematta. Mutta eikö olisikin jännittävää, jos voisit kurkistaa sen sisälle kätkettyyn, mahtavaan maapallon draamaan? Tässä artikkelissa esittelen, kuinka voit valmistaa ”tieteilijän silmän” jokaiselle helposti pienellä tuunauksella euron (tai vastaavan hintaisen) muovikupista ja kuinka voit sen avulla tutkia kivien mikroskooppista maailmaa.

Tarvitset vain nämä!
Tarvitset vain pienen muovikupin, tussia ja mattoveitsen. Kupin voit ostaa esimerkiksi verkkokaupasta (Amazon), mutta itse hankin omani Daisosta (japanilainen halpatavarakauppa). Ryhdytäänpä yhdessä rakentamaan ”Kiviskanneri”!

Valmista helpoilla askeleilla! Itsetehty ”Kiviskanneri”
Valmistus on todella yksinkertaista.

Ensinnäkin, maalaa tussilla muovikupin pohjan reuna ympäriinsä. Tästä viivasta tulee leikkausohje.

Seuraavaksi, leikkaa tussilla maalaamasi osa varovasti mattoveitsellä. Olethan todella varovainen, ettet leikkaa itseäsi! Kun pohja on poissa, se on valmis! Eikö ollutkin helppoa?

Tämä idea on esitelty koulun oppikirjan opettajan oppaassa. Tällaisen voi valmistaa hetkessä kaikkien oppilaiden tarpeisiin!

Skannerilla näet kiven ”persoonallisuuden”
Käyttö on tietysti yhtä helppoa. Aseta skanneri vain varovasti tutkittavan kiven päälle.

Tarkkaile ja luonnostele vain se osa, jonka skannerin ympyrä rajaa. Miksi meidän pitäisi käyttää skanneria? Siksi, että rajaamalla tarkkailualueen, voit keskittyä paljon paremmin kiven mineraalijyvien kokoon ja eroon niiden kuvioissa.

Tässä on oppilaan tekemä luonnos.

Vertailemalla samankokoisia ympyröitä, kivien ”persoonallisuuksien” erot, eli mineraalijyvien järjestymisen (rakenne) erot, tulevat heti selviksi.

Kivien veljekset? Tarina muuttuu sen mukaan, missä laava jäähtyi
Katsotaanpa esimerkiksi näitä kahta kiveä.

Toinen on graniitti (Kōgan), jossa valkoiset ja mustat jyvät ovat kuin mosaiikkina.

Toinen on yleensä harmaa ryoliitti (Ryūmongan), jossa on hajallaan suurempia jyviä.

Vaikka ne näyttävät täysin erilaisilta, ne ovat itse asiassa kuin veljeksiä, syntyneet samasta laavan ainesosasta.

Miksi ne sitten näyttävät niin erilaisilta? Salaisuus piilee siinä ”paikassa” ja ”ajassa”, jossa laava jähmettyi.

Graniitti jäähtyi hitaasti pitkän ajan kuluessa syvällä maan alla. Siksi mineraalijyvillä oli aikaa kasvaa suuriksi, ja niistä muodostui tasajyväinen rakenne (Tōryūjō soshiki). Aivan kuin kristalleja, jotka kasvoivat rauhassa yhdessä.

Ryoliitti puolestaan jäähtyi nopeasti lähellä maanpintaa. Siinä on sekoitus aiemmin syntyneitä suuria jyviä (fanikristalleja) ja myöhemmin kiireessä jähmettyneitä hienojakoisia jyviä (perusmassaa), muodostaen porfyyrisen rakenteen (Hanjō soshiki). Voi melkein nähdä, kuinka hätäisesti ne jähmettyivät.

Tässä on oppilaan luonnos ryoliitista. Suu-rten ja pienten jyvien sekoitus on vangittu todella hyvin.

Tällä tavoin, itsetehdyllä skannerilla ja luonnostelemalla, voit lukea maapallon suuren draaman pelkästä katukivestä. Toisin kuin valokuvauksessa, luonnostelu omalla kädellä auttaa sinua ymmärtämään ominaisuudet syvemmin, mikä on luonnostelun kiehtova puoli. Kokeile sinäkin tarkkailla kiviä ympärilläsi ja selvitä, minkä tarinan ne kätkevät sisäänsä!

Kyselyt ja yhteistyöpyynnöt
Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäksi! Olen koonnut selkeitä ohjeita ja vinkkejä hauskoihin tieteellisiin kokeisiin, joita voit tehdä kotona. Selaa ja etsi lisää!

Tietoa ylläpitäjästä, Ken Kuwakosta, löydät tästä.

Erilaiset pyynnöt (kirjoitus, luennot, tiedepajat, TV-konsultointi ja esiintymiset jne.) tästä.
– Artikkelipäivitykset X:ssä (ent. Twitter)!

Tiede-aiheisella kanavallani on kokeiluvideoita!