Palkkaavatko kirsikkapuut vartijoita “medellä”? Lehtien sahalaitojen ja punaisten pisteiden kätkemä selviytymisstrategia
Tervehdys, olen tiedevalmentaja Ken Kuwako. Jokainen päivä on uusi koe.
【Tämä artikkeli on kuunneltavissa myös radiona!】
Kirsikkapuun yllättävät kasvot
Kerrataanpa hieman perusasioita kirsikkapuusta eli sakurasta. Kirsikkapuu kuuluu ruusukasvien heimoon ja on lehtensä varistava lehtipuu. Tiesitkö, että myös rakastamamme makeat kirsikat kasvavat tämän lajin sukulaispuissa? Kyseessä on siis meille hyvinkin läheinen kasvi, joka tuottaa ympäri maailmaa arvostettuja hedelmiä.
Kirsikkapuu on yksikotinen kasvi, mikä tarkoittaa, että samassa yksilössä on sekä hede- että emikukkia, tai kukkia, joissa on molemmat toiminnot. Puun korkeus vaihtelee lajikkeesta riippuen valtavista, taivasta kurottelevista puista aina pieniin, kotipuutarhaan sopiviin pensaisiin.
Kaarnan hengitysmerkit
Oletko koskaan tarkastellut kirsikkapuun runkoa oikein läheltä? Nuoressa kuoressa on kaunis kiilto, ja siinä näkyy usein vaakasuuntaisia viivoja. Tämä piirre on tyypillinen myös esimerkiksi koivuille, ja näitä merkkejä kutsutaan nimellä lentiselli eli korkkihuokonen. Kyseessä ei ole pelkkä kuvio: nämä huokoset toimivat puun hengitysreittinä, joiden kautta soluvalit päästävät ilmaa sisään. Se on elävä todiste siitä, että puut hengittävät aivan kuten mekin!
Kirsikkapuun juuret ovat tyypillisesti melko pinnalliset ja ne leviävät laajalle vaakasuunnassa. Tästä syystä puun tyvelle kasvaa usein uusia versoja suoraan juurista, ja puu saattaa kasvattaa lisäjuuria yllättävistäkin paikoista. Syksyllä puu ihastuttaa meitä upealla ruska-asullaan ennen kuin se pudottaa lehtensä talven tieltä.
Yksinkertaisista kerrottuihin kukiin
Kirsikankukkien terälehtien määrä vaihtelee hämmästyttävästi lajikkeen mukaan.
Yleensä kukat, joissa on enintään viisi terälehteä, ovat yksinkertaisia kukkia. Jos lehtiä on 5–10, puhutaan puolikerrotuista, ja yli kymmenlehtiset ovat kerrottuja kukkia (yaezakura). Joillakin erikoistyypeillä voi olla jopa yli sata terälehteä yhdessä ainoassa kukassa!
Lehtien verkkokuvioinen kieli
Tiesitkö, että kirsikkapuun todellinen ihme alkaa vasta kukkien lakastuttua, kun on lehtien aika loistaa? Kun kukkameri väistyy, lehdet puhkeavat esiin vauhdilla, joka pursuaa elämänvoimaa. Jos katsot lehden pintaa tarkasti, näet hienoja suonia, jotka muodostavat verkkomaisen rakenteen. Tätä kutsutaan verkkosuonitukseksi, ja se on tyypillistä kirsikkapuun kaltaisille kaksisirkkaisille kasveille.
Vertailun vuoksi esimerkiksi tulppaaneilla, jotka ovat yksisirkkaisia, on rinnakkaissuonitus, eli suonet kulkevat suorassa linjassa rinnakkain. Pelkkä suonitusten vertailu tekee kävelylenkistä heti mielenkiintoisemman! Seuraavassa kuvassa on tulppaanin lehti.
Huomaatko myös kirsikanlehden sahalaitaisen reunan? Tätä kutsutaan sahalaidaksi. Kirsikalle on ominaista, että isompien hampaiden välissä on vielä pienempiä hampaita. Tämän monimutkaisen muodon taustalla on miljoonien vuosien evoluutio, jolla kasvi optimoi yhteyttämistä ja sopeutuu ympäristöönsä.
Mitä ovat nuo punaiset pisteet lehtien juuressa?
Lopuksi kerron kaikkein mielenkiintoisimman salaisuuden. Katsopa kirsikanlehden kantaa oikein tarkasti. Huomaatko siellä kaksi pientä punaista palluraa?
Nämä ovat mesirauhasia. Onpa erikoista, että lehdissä on jotain, joka tuottaa mettä! Rauhasista erittyy makeaa nestettä. Olen itsekin kokeillut maistaa sitä uteliaisuuttani, mutta valitettavasti oma kieleni ei tuntenut makeutta (heh). (Jos kokeilet itse, muista hygienia ja tee se omalla vastuulla!)
Mutta miksi ihmeessä puu tuottaa mettä muualla kuin kukissaan? Kyseessä on kirsikkapuun ovela strategia palkata omia henkivartijoita. Kasville on suuri ongelma, jos toukat syövät sen lehdet. Siksi kirsikkapuu houkuttelee muurahaisia paikalle erittämällä mettä lehtien juuresta!
Muurahaiset, jotka tulevat makean herkun perässä, alkavat vartioida lehtiä. Jos ne löytävät matkallaan perhosen munia tai toukkia, ne häätävät ne pois tai kantavat ne ruuaksi pesäänsä. Kirsikkapuu siis maksaa muurahaisille palkkaa meden muodossa, jotta nämä henkivartijat suojelisivat sitä.
Sain sattumalta kuvattua harvinaisen hetken, jossa muurahainen on juuri nautiskelemassa näiden mesirauhasten antimista.
On suorastaan hämmästyttävää, miten yhteen pieneen punaiseen pisteeseen voi tiivistyä näin hieno yhteiselämän eli symbioosin draama puun ja hyönteisen välillä. Seuraavan kerran, kun näet kirsikkapuun kukkien jo varistua, pysähdy hetkeksi tarkkailemaan sen lehtiä. Sieltä löytyy hiljainen mutta dynaaminen kamppailu selviytymisestä. Tein teille myös pienenä bonuksena kirsikka-aiheisia taustakuvia puhelimeen. Lataa ne ihmeessä käyttöösi!
Jos haluat käyttää tätä materiaalia opetuksessa, katso lisätiedot täältä:
Yhteydenotot ja tiedustelut
Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäs arkea! Olen koonnut sivuilleni vinkkejä hauskoihin kotikokeisiin ja tieteen saloihin. Tutustu ja etsi lisää inspiraatiota!
・Lue lisää minusta (Ken Kuwako) täältä
・Yhteydenotot (kirjoituspyynnöt, luennot, tiedepajat, TV-työt jne.) täältä
・Seuraa uusimpia päivityksiä X-palvelussa!
Tieteen niksikanavalla voit katsoa koe-videoita!
テレビ番組監修・イベント等のお知らせ
- 「ネイチャーティーチャー」（TBS）に出演しました。Tverにて11月3日（火）まで配信中です。
- サタプラ（MBS）にて「日常に潜む！ピンチ脱出法について」のコーナーに出演しました。Tverにて11月7日（土）まで配信中です。
- 11月4日（水） ZIP（日本テレビ）7:20頃放送予定（科学監修）
- 11月27日（金） テレビ監修番組放送予定
- 12月26日（土） ナリカサイエンスアカデミー（教員向け実験講習会）開催
１１月のイチオシ実験！
どうして結露は起こるのか？結露を防ぐためには？実験で確かめよう！
書籍のお知らせ
- 『高校入試 分解問題集 理科』（学研）…難しい問題も小さな問題に分解することで、問題を解くことができます。そんな分解の技術が身につくように深く関わりを持って作りました。
『大人のための高校物理復習帳』（講談社）…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり６刷となりました（2026/02/01）
- 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』（学研）… 高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。
各種SNS（更新情報をお届け！）
【日本語】X(Twitter)／instagram／Facebook 【英語】BlueSky／Threads
Explore
- 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
- 理科の教材… 理科教師をバックアップ！授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
- Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
- 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中！AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
- 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
- About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
- お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。
¡Se enciende sin estar conectado! El misterio de la inducción mutua: un LED sobre una bobina que destella por un instante
¿Solo con lavavajillas desaparece la condensación de la ventana? La ciencia detrás de las gotas que se extienden
¿Un solo imperdible y adiós a la electricidad estática? El sorprendente truco para evitar ese “¡zas!”
[Asesoría científica] ¿Por qué se nos eriza el pelo? ¡Un peine de boj genera solo 1/10 de la electricidad estática que uno de plástico!
¿Cuál es el secreto de cargar solo apoyando el móvil? ¡Desmontamos un cargador inalámbrico!
¿Por qué se carga con solo apoyarlo? Bobinas y campos magnéticos revelan el secreto de la carga inalámbrica
[Participación] ¿Se puede encender la tele del piso de abajo desde arriba? La ciencia del experimento con mando a distancia y 3 espejos en “Nature Teacher” (TBS)
¡La magia científica de la inducción electromagnética! Así funcionan Suica, PASMO y otras tarjetas sin contacto
¿No es rojo? La “fuente de amoníaco arcoíris” que se vuelve morada, verde y azul
