Kananpää purkissa – shokista oivallukseen: Elämän oppitunti yläkoulussa

Olen Ken Kuwako, tiedekouluttaja. Joka päivä on koe.

”Avasin säilyketölkin, ja sieltä tuijotti kanankuppi…”

Vaikka tämä kuulostaa kauhuelokuvan kohtaukselta, kyseessä on tosi tarina. Ja mikä parasta, se on täysin virallinen ”oppimateriaali”, jota käytetään yläkoulun luonnontiedon tunneilla.

”Mitä, tölkistäkö kananpäätä!?”

Kun minä (tiedekouluttaja Kuwako) kuulin tästä ensimmäisen kerran, en voinut uskoa korviani. Mutta kun tölkin tosiaan avasi, se oli täynnä oikeita, kokonaisia kananpäitä.

Tällä kertaa esittelen ”Kanan aivojen havainnointi” -tunnin, joka pidettiin yläkoulun luonnontiedon kurssilla. Pääsin seuraamaan opettaja Y:n toteuttamaa tuntia, ja vaikka oppilaat aluksi kavahtivat (”Pelottavaa!”, ”Ällöä!”) tämän shokeeraavan materiaalin edessä, he uppoutuivat pian tarkkailuun silmät innosta kiiluen.

Vaikka oppikirjojen kaksiulotteiset kuvat ovat tärkeitä, mikään ei anna yhtä suurta oppimisvaikutusta kuin ”aidot” näytteet, joita voi käsitellä. Luonnontiedon tunneilla opitaan ”aivojen rakenteesta” ja ”aistinelinten toiminnasta”, mutta konkreettinen havainnointi tarjoaa oppilaille ”kolmiulotteisen, elävän ymmärryksen”, jota oppikirja ei voi antaa.

Mikä on kanankuppisäilyke?

Havainnoinnissa käytettiin ”kanankuppisäilykkeeksi” kutsuttua purkkia. Sitä myydään pääasiassa koiran- tai matelijoiden ruoaksi, ja purkki sisältää peräti 15 kanan päätä kokonaisena.

amazon: ”Keitetyt kananpäät tölkissä”

Rakuten: ”Pets Value – Keitetyt kananpäät”

Sitä on harvoin saatavilla tavallisista ruokakaupoista, mutta sitä voi hankkia lemmikkieläinkaupoista tai tietyistä verkkokaupoista. Kun purkista otettu kananpää avataan ja havainnoidaan huolellisesti, osa aivoista näkyy silmän takana. Vaikka aivot eivät ole suuret, ne sisältävät selvästi näkyvissä olevat isoaivot, pikkuaivot ja aivorungon rakenteet. Tämä mahdollistaa aivojen eri osien ja niiden toimintojen oppimisen konkreettisesti.

Otetaan kanan aivot esiin!

Säilyketölkki avataan viimein… Koska siinä on paljon nestettä, se kaadetaan pois. Seuraavaksi aivot otetaan varovasti syömäpuikoilla ja asetetaan petrimaljalle. Kullekin ryhmälle varattiin kaksi petrimaljaa: toiseen asetettiin kananpää ja toiseen siitä irrotetut aivot.

Entä haju? Yllättävää kyllä, se tuoksuu ”tonnikalasäilykkeeltä” tai ”grillikana-säilykkeeltä”. Se ei ole lainkaan paha haju. Tämä on osoitus elämästä, jota me yleensä käsittelemme ”ruokana”.

Nyt alkaa varsinainen dissekointi!

Tarvikkeet

• Kanankuppisäilyke (yksi tölkki sisältää noin 15 päätä)
• Dissekointipinsetit ja sakset
• Neula varrella
• Dissekointialusta tai tarjotin
• Taloupaperia tai keittiöpyyhkeitä
• Hajuntorjuntatoimenpiteet (tuuletus, maskit jne. *Tällä kerralla niitä ei juuri tarvittu)

Ennen tuntia: Aivojen ”työtehtävät”

Kerrataan ensin aivojen perusrakenne ja niiden ”työtehtävät”. Tältä osin ihmisen ja kanan aivot ovat perusrakenteeltaan samanlaiset.

Ihmisen aivot

Aivot työskentelevät karkeasti jaettuna kolmessa tiimissä.

1. Isoaivot: ”Ajattelun” komentokeskus (Toimitusjohtajan huone)

Työtehtävä: Ajatteleminen, tunteminen, muistaminen – ”Toimitusjohtajan huone”

Suurin osa aivoista, jonka pinta on poimuinen. Se, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä, on isoaivojen äärimmäinen kehitys.

• ”Ajattelu”: Opiskelu, ongelmien ratkaisu, tulevaisuuden kuvittelu.

• ”Tunteminen”: Käsittelee näkö-, kuulo- ja tuntoaistimuksia ja tekee niistä päätelmiä, kuten ”Tämä on omena” tai ”Pidän tästä musiikista”.

• ”Muistaminen”: Muistaa mukavat muistot ja opitun sisällön.

• ”Käskyttäminen”: Antaa käskyjä tietoisille toiminnoille, kuten ”Liikutetaan kättä” tai ”Lähdetään juoksemaan”.

Tämä on juuri se aivojen komentokeskus (Toimitusjohtajan huone), jossa sinun ”persoonallisuutesi” ja ”tietoisuutesi” syntyvät.

2. Pikkuaivot: ”Liikkeen” taituri (Urheilijaosasto)

Työtehtävä: Liike ja tasapaino – ”Urheilijaosasto”

Ne sijaitsevat isoaivojen takaosan alapuolella ja näyttävät kaalin poikkileikkaukselta. Tämän kanan aivojen havainnoinnin kannalta pikkuaivot ovat erityisen tärkeät.

• ”Liikkeen säätely”: Säätää isoaivojen antaman karkean ”Juokse!” -käskyn sujuvaksi ja tarkaksi liikkeeksi, kuten ”Nosta oikeaa jalkaa tähän asti, ja sitten vasenta…”.

• ”Tasapaino”: Pitää kehon tasapainossa automaattisesti, kun ajetaan polkupyörällä tai kävellään kapeaa siltaa pitkin.

• ”Taitojen muisti”: Kerran opitun pyöräilyn tai pianonsoiton ”lihasmuisti” on pikkuaivojen ansiota.

Se, että kanat pystyvät lentämään tai istumaan ohuilla oksilla, johtuu pikkuaivojen erinomaisuudesta.

3. Aivorunko: ”Elämän” suojelija (Elintoimintojen ylläpitäjä)

Työtehtävä: Elämän suojeleminen – ”Elintoimintojen ylläpitäjä”

Sijaitsee aivojen juuriosassa, pikkuaivojen edessä ja isoaivojen alla. Se on hyvin pieni, mutta yksi tärkeimmistä osista, jota me ehdottomasti tarvitsemme ”elääksemme”.

• ”Automaattinen ohjaus”: Hallinnoi kaikkia elintoimintoja, jotka tapahtuvat ilman tietoista kontrollia, kuten hengitys (sisään ja ulos), sydämen syke (tykytys) ja kehon lämpötilan säätely.

• ”Tietoisuuden hallinta”: Aivorunko ohjaa myös rytmiä, jolla nukumme ja heräämme.

Muita tärkeitä huomioita

• Kerrotaan havainnoinnin tarkastelupisteet, kuten ”Miksi aivot sijaitsevat kovassa kallossa?” ja ”Miten aivoja suojellaan?”.
• Ja kaikkein tärkein asia: Muistutetaan eettisestä tietoisuudesta: ”Opimme saamamme elämän kautta.”

【Havainnoinnin kulku】

1. Harjan poistaminen 🐔🔪

Ensin pinseteillä poistetaan varovasti kanan harja. Koska kyseessä on vesikeitetty tuote, iho ja sidekudos ovat pehmeitä, ja työ on suhteellisen helppoa.

2. Kallon poistaminen

Kun luu poistetaan… viimein sieltä paljastuvat aivot. Se on hetki, jolloin oppilaat huokaisevat ”Ohoh…”

3. Aivot esiin ja havainnointi! 🧠

Eristetyt aivot ovat hyvin pienet ja herkät. Niitä punnitaan ja niistä tehdään huolellisia luonnoksia sekä ylä- että alapuolelta.

Käytetyt kananpäät kerätään pois. Kun aivoja tarkastellaan ylhäältä:

Kun aivot käännetään ympäri ja niitä katsotaan alapuolelta (vatsapuolelta):

Kiinnitetään huomiota iso- ja pikkuaivojen muotoon havainnoinnin aikana.

Ydinjatke on osa aivorunkoa.

Kuinka suuret kanan aivot ovat?

Punnitessa jokaisen ryhmän tulos oli noin 2 grammaa.

Koska meidän ihmisten aivot painavat noin 1 200–1 500 grammaa, kanan aivot ovat vain muutamia sadasosia siitä. On selvää, että ne ovat ylivoimaisen pienet.

Kun aivot vielä leikataan keskeltä partakoneen terällä poikkileikkauksen luonnostelemiseksi…

Vaikka aivot ovat näin pienet, huomataan, että niillä on hämmästyttävän samankaltainen perusrakenne kuin ihmisen aivoilla. Pienimmätkin poimut pystytään havainnoimaan, ja elämän perusrakenteen samankaltaisuus herättää kunnioitusta! Jotkut oppilaat tarkkailivat myös kieltä.

Miksi kanan pikkuaivot ovat kehittyneet?

Tämä on havainnoinnin kliimaksi. Kun kanaa verrataan ihmiseen, havaitaan, että kanan aivoissa pikkuaivot ovat kehittyneet. Jo kuvista näkee selvästi, että pikkuaivojen osuus isoaivoihin nähden on ihmistä suurempi. Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Me ihmiset olemme kehittäneet ”isoaivot” kattamaan suurimman osan aivoista monimutkaista tiedonkäsittelyä, kuten ajattelua, muistia ja kieltä varten.

Kana taas on kehittänyt ”pikkuaivot”. Kuten äsken totesimme, pikkuaivot ovat liikkeen kontrollin ja kehon tasapainon (tasapainoaistin) komentokeskus.

Kanat (ja niiden esi-isät) tarvitsevat erittäin kehittynyttä tasapainoaistia ja liikuntakykyä, jotta ne voivat lentää, ohjata asentoaan välittömästi kolmiulotteisessa tilassa ja tehdä hienovaraisia siiveniskuja. Siksi uskotaan, että ”urheilijaosasto” eli pikkuaivot ovat kehittyneet erityisesti. Aivojen muodon ja koon ero ei ole paremmuusjärjestys. Se kertoo juuri sen eliön ”elämäntavasta” ja ”erityistaidoista”. Aivojen muoto on kuin ”suunnitelma”, johon on kaiverrettu kyseisen eliön evoluutiohistoria.

amazon: ”Keitetyt kananpäät tölkissä”

Mitä oppilaat mahtoivat kokea tässä shokeeraavassa ”kanankuppisäilyke”-tunnissa?

• He saivat konkreettisen tunteen siitä, että ”aivot ovat näin pienet, mutta äärimmäisen tärkeä elin”.
• He ymmärsivät intuitiivisesti ”kolmiulotteisen rakenteen” ja ”sijainnin kallon ja silmien suhteen”, jota kaaviot eivät voi opettaa.
• Syntyy luonnollisesti keskustelua elämän etiikasta ja ruoan ja elämän välisestä yhteydestä: ”Opimme saamamme elämän kautta.”

Tämä aktiviteetti tarjoaa myös poikkitieteellistä oppimista: ”Luonnontiede x Etiikka x Biotieteet”. Eläinten aivojen havainnointi ei ole vain rakenteiden tuntemista, vaan se on paras oppimateriaali, joka kasvattaa oppilaiden ”kunnioitusta elämää kohtaan” ja ”kiitollisuutta ruokaa kohtaan”. Vaikka vaikutus on suuri, huolellisella valmistelulla tunnista tulee turvallinen ja syvästi opettavainen. Tarjoa oppilaille ”todellinen oppimiskokemus”, joka ylittää oppikirjan tiedot ja jättää heidän muistoihinsa pysyvän jäljen.

Tietoja yhteydenotoista ja pyynnöistä

Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähemmäksi! Olen koonnut selkeät ohjeet hauskoista tiedekokeista, joita voi tehdä kotona, ja niiden onnistumisvinkeistä. Selaa vapaasti! ・Tietoja ylläpitäjästä Ken Kuwakosta löytyy täältä ・Erilaiset pyynnöt (kirjoittaminen, luennot, tiedekokeilut, TV-ohjaus/esiintyminen jne.) täältä ・Artikkelin päivitykset X:ssä!

Kikan kanava (Kagaku no Neta Channel) jakaa kokeiluvideoita!