¡El éxito del show de ciencia! ¡Descubre la fórmula perfecta de la pasta de dientes para elefantes!

Moi! Olen tiedevalmentaja Ken Kuwako. Minulle jokainen päivä on uusi koe.

【Tämä artikkeli on kuunneltavissa myös radiona!】

Oletteko koskaan kuulleet kokeesta nimeltä Norsun hammastahna? Kun reaktio alkaa, astiasta tursuaa valtava määrä kuohuvaa vaahtoa – aivan kuin jättiläismäinen tuubi hammastahnaa puristuisi kerralla tyhjäksi! Se on visuaalisesti todella vaikuttava ja siksi kestosuosikki niin fysiikan ja kemian tunneilla kuin tiedeshow-esityksissäkin. Teimme tällä kertaa tämän kokeen yhdessä oppilaideni kanssa. Katso alta videolta, miltä meno näytti!

Jotta tiedeshow onnistuisi nappiin, testasimme turvalliset mutta mahdollisimman muhkean vaahdon tuottavat mittasuhteet. Vetyperoksidi hajoaa luonnostaan vedeksi ja hapeksi, minkä vuoksi sitä säilytetään jääkaapissa. Ilman apuaineita reaktio on kuitenkin tuskastuttavan hidas. Tässä kokeessa käytämme kaliumjodidia, joka saa hapen vapautumaan salamannopeasti, jolloin syntyy valtava määrä vaahtoa. Kaliumjodidi toimii katalyyttinä, eli se potkaisee vetyperoksidin hajoamisreaktion vauhtiin kertaheitolla. Kemiallinen reaktioyhtälö näyttää tältä:

Reaktiokaava on seuraavanlainen:

Lähde: Wikipedia

Vaahdon määrä ja vauhti riippuvat vetyperoksidin väkevyydestä ja määrästä. Mitä vahvempaa liuos on, sitä rajumpi ja näyttävämpi on reaktio. Jos reaktio on kuitenkin liian voimakas, sitä on vaikea hallita, joten oikean tasapainon löytäminen on tarkkaa puuhaa. Teemme kokeen aina turvallisuus edellä. Huomaathan myös, että kyseessä on eksoterminen eli lämpöä vapauttava reaktio: kokeen jälkeen astia ja vaahto tuntuvat lämpimiltä. Tämä koe ei ole vain hienon näköinen, vaan se opettaa konkreettisesti reaktiolämmöstä ja katalyyttien toiminnasta.

Näin koe tehtiin käytännössä

Kokeilimme kolmea eri variaatiota:

1. 50 ml vetyperoksidia ja 3 rkl kaliumjodidia liuotettuna 50 ml:aan lämmintä vettä

Mitataan 50 ml vetyperoksidia 500 ml:n erlenmeyerkolviin. Lisätään joukkoon loraus astianpesuainetta (ja halutessasi elintarvikeväriä tuomaan väriä). Laitetaan kolvi suojalaatikkoon tai pesualtaaseen ja kaadetaan sekaan veteen liuottu kaliumjodidi (n. 3 rkl).

Kun kaliumjodidi kohtaa vetyperoksidin, happi vapautuu äkillisesti ja astianpesuaine vangitsee sen lukemattomiksi pieniksi kupliksi.

Jo 50 ml vetyperoksidia tuottaa vaahtoa niin paljon, että se täyttää pienen altaan. Vetyperoksidin määrä määrittelee vaahdon lopullisen volyymin.

Ekstra-vinkki: Kaliumjodidin lisääminen kiinteänä (ilman veteen liuottamista)

Jos kaliumjodidi lisätään kiinteänä jauheena, reaktio muistuttaa enemmän “käärmepommi”-ilotulitetta. Reaktio on hitaampi, ja vaahdon nousua voi seurata rauhassa pidemmän aikaa.

Ole varovainen: jos teet kokeen ilman astianpesuainetta, neste voi roiskua voimakkaasti. Testasimme myös pienellä määrällä (5 ml vetyperoksidia mittalasiin ja ripaus kaliumjodidia): kun vaahdon päälle laitettiin hehkuva suitsuke, se leimahti liekkiin, mikä todistaa hapen voimakkaan vapautumisen.

2. 200 ml vetyperoksidia ja 6 rkl kaliumjodidia liuotettuna 50 ml:aan lämmintä vettä

Kokeilimme reaktiota isommassa mittakaavassa: 200 ml vetyperoksidia ja 6 rkl kaliumjodidia veteen liuotettuna. Tulos oli tämä:

200 ml vetyperoksidia valmiina

Vaahto valtasi koko pöydän!

Tämä oli määrällisesti oikein onnistunut, vaikka kaliumjodidin liuottamiseen käytetty vesimäärä olisi voinut olla hieman pienempikin.

3. 200 ml vetyperoksidia ja 6 rkl kaliumjodidia liuotettuna vain 30 ml:aan lämmintä vettä

Tiivistimme seosta hieman ja käytimme vain 30 ml vettä kaliumjodidille. Katso lopputulos tästä:

Pöytä on jälleen täynnä vaahtoa!

Käytimme tässä kokeessa Kykyutto-merkkistä astianpesuainetta.

Tärkeä muistutus: vetyperoksidin miedompi muoto on tuttua haavojen puhdistuksesta, mutta kokeessa käytettävä vahva vetyperoksidi on iholle vaarallista. Vaikka vaahto näyttää houkuttelevan pehmeältä, siihen ei saa koskea! Se voi värjätä ihon valkoiseksi ja aiheuttaa kirvelyä, joka kestää koko päivän. Käytä aina suojakäsineitä, laboratoriotakkia ja suojalaseja. Jälkien siivoaminen on parasta jättää opettajalle. Itse asiassa onnistuin siivouksen lomassa vahingossa koskettamaan ainetta, ja ihoni muuttui valkoiseksi ja kirveli pitkään. Olkaa siis todella huolellisia!

Tässä kuvassa näkyy, mitä iholle tapahtuu kemikaalin kosketuksesta. Oma “ihmiskokeeni” ei ollut kovin mukava – kirvely kesti tuntikausia. Tiedekerhon tekemät esittelydiat löydät täältä. Tutustu niihin ihmeessä!

Kysy lisää tai tilaa tiedeshow!

Haluatko tuoda tieteen ihmeet lähemmäs arkea? Täältä löydät vinkkejä ja ohjeita hauskoihin kokeisiin, joita voit kokeilla kotona.
・Tiedevinkkini on julkaistu nyt myös kirjana! Katso lisää täältä.
・Lue lisää minusta (Ken Kuwako) täältä.
・Yhteydenotot (kirjoitustyöt, luennot, tiedepajat, TV-konsultointi jne.) täältä.
・Seuraa uusimpia päivityksiä X-palvelussa!

Tiedevinkkien YouTube-kanavalta löydät lisää videoita kokeista!

３月のイチオシ実験！

• 押し花を作ろう！：梅や桜の花の押し花を作ってみましょう。特別なケースに入れると、長く保存できて、しおりにもなります。

テレビ番組・科学監修等のお知らせ

• 「月曜から夜更かし」（日本テレビ）にて科学監修・出演しました。
• 2月27日放送予定「チコちゃんに叱られる」（NHK）の科学監修しました。

書籍のお知らせ

• 1/27 『見えない力と遊ぼう！電気・磁石・熱の実験』（工学社）を執筆しました。
• サクセス15 ２月号にて「浸透圧」に関する科学記事を執筆しました。
• 『大人のための高校物理復習帳』（講談社）…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり６刷となりました（2026/02/01）
• 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』（学研）…　高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。

講師・ショー・その他お知らせ

• 3/20（金）　日本理科教育学会オンライン全国大会2026「慣性の法則の概念形成を目指した探究的な学びの実践」について発表します。B会場 第３セッション： 学習指導・教材（中学校）③　11:20-12:20
• 7/18（土）　教員向け実験講習会「ナリカカサイエンスアカデミー」の講師をします。お会いしましょう。
• 10/10（土）　秘密兵器「帯電ガン」が炸裂！ビリビリ！ドキドキ！静電気サイエンスショー＠千葉市科学フェスタ（午後予定）
• 各種SNS　X(Twitter)／instagram／Facebook／BlueSky／Threads

Explore

• 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
• 理科の教材… 理科教師をバックアップ！授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
• Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
• 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中！AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
• 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
• About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
• お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。