Sinustakin mestarietsivä! Oikeista kalloista paljastuva lihansyöjien ja kasvinsyöjien “salainen ansioluettelo”
Olen Ken Kuwako, tiedevalmentajasi. Jokainen päivä on kokeilu.
Mitä tunnet, jos edessäsi on yhtäkkiä hohtavan valkoinen eläimen luu? Tuntuuko se pelottavalta vai ehkäpä jollain tavalla siistiltä? Itse asiassa eläimen kallo on kuin elämän ansioluettelo. Se kertoo sanattomasti mutta selvästi, mitä sen omistaja on syönyt, millaisia maisemia se on katsellut ja millaista elämää se on viettänyt.
Tällä kertaa kerron teille erityisestä luonnontieteiden oppitunnista, jossa käytimme opetusmateriaalina aitoja kalloja. Nämä kallot on otettu kunnioittaen eläimiltä, jotka ovat menehtyneet onnettomuuksissa, kuten liikenteessä. Materiaalit on lähettänyt kanssani yhteistyötä tekevä opettaja Y, joka on myös suunnitellut tämän oppitunnin rungon. Suuret kiitokset opettaja Y:lle!
Hiljaisten luiden kuiskaus villistä luonnosta
Luokkahuoneeseen oli asetettu esille muun muassa näädän, karhun, pesukarhun ja kotikissan aitoja luita. Toisin kuin oppikirjojen piirroksissa tai valokuvissa, aidoissa esineissä on aivan omanlaisensa tuntu ja pysäyttävä voima.
Näätä
Kotikissa
Apina
Karhu
Ryhdy salapoliisiksi ja paljasta syyllinen (eläin)!
Oppitunnilla oppilaat tarkastelivat kunkin ryhmän pöydille sijoitettuja kalloja. Heidän tehtävänään oli päätellä rakenteen perusteella, onko kyseessä lihansyöjä, kasvinsyöjä vai kaikkiruokainen, ja mikä eläinlaji on kyseessä.
Sika-peura (Nihonjika)
Serovi (Kamoshika)
Lumikko
Supikoira
Pesukarhu
Oppilaat tutkivat luita kuin oikeat etsivät: ”Katsokaa, nämä hampaat ovat todella terävät! Tämän on pakko olla lihansyöjä.” ”Tällä taas silmät ovat sivuilla, varmaankin siksi, että se huomaisi viholliset nopeammin?” ”Voisiko tämä olla tiikeri?” ”Eihän meillä täällä tiikereitä ole, ehkä se on näätä!” Keskustelu kävi kuumana ja mielikuvitus lensi, kun oppilaat paneutuivat tehtävään täydellä sydämellä.
Muodolla on aina merkitys
Esimerkiksi apinan kalloa katsoessa huomaa, että silmäkuopat osoittavat suoraan eteenpäin. Tämä on välttämätöntä stereonäön eli syvyysnäön kannalta, jotta apina pystyy hyppimään puusta toiseen arvioiden etäisyydet tarkasti. Sitä vastoin kasvinsyöjillä, kuten peuralla, silmät sijaitsevat pään sivuilla. Tämä takaa laajan näkökentän, jotta eläin havaitsee hiipivät saalistajat silloinkin, kun se on keskittynyt syömiseen.
Myös hampaiden muoto on paljastava. Katsotaanpa karhun alaleukaa. Sillä ei ole vain teräviä kulmahampaita, vaan myös takana sijaitsevia litteitä poskihampaita jauhamista varten. Tämä kertoo sen olevan kaikkiruokainen. Jokainen luun muoto on äärimmäisen hiottua toiminnallista kauneutta, joka on auttanut eläintä selviytymään ankarassa luonnossa.
Tässä on karhun alahampaat.
Elämän viestikapula suoraan luonnosta
Lopuksi kävimme läpi oikeat vastaukset ja selvitimme kunkin eläimen elintapoja. Luiden kautta pystyimme aistimaan, mitä nämä eläimet jahtasivat vuorilla ja mitä ne pakenivat. Pääsimme kosketuksiin elämän suuren kiertokulun kanssa.
Oppilaiden innostuneet ilmeet vahvistivat jälleen kerran sen, kuinka tärkeitä aidot havaintovälineet ovat opetuksessa. Nämä eläinten jättämät luut ovat parhaita opettajia: ne kertovat meille evoluutiosta ja sopeutumisesta – tieteen taianomaisesta tarinasta.
Kyselyt ja tilaukset
Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus lähelle sinua! Olen koonnut sivuilleni helppoja ja hauskoja tiedekokeita, joita voit kokeilla kotona. Tutustu rohkeasti! ・Tiedevinkkini on nyt julkaistu kirjana. Lue lisää täältä ・Lisätietoa ylläpitäjä Ken Kuwakosta löydät täältä ・Erilaiset toimeksiannot (kirjoittaminen, luennot, tiedepajat, TV-konsultointi jne.) täältä ・Seuraa uusimpia päivityksiä X-palvelussa!
Tiedevinkkien YouTube-kanavalla kokeiluvideoita!
