Voikukka ei ole se miltä näyttää! Löydä luonnon nerokkuus mykerön poikkileikkauksesta
Olen Ken Kuwako, tiedevalmentajasi. Joka päivä on koe!
Kun näet keltaisen, suloisen voikukan keväällä pellolla tai tienpientareella, sydämesi lämpenee ja tunnet kevään saapuneen. Mutta hetkinen! Onko voikukka, jota pidämme ”yhtenä kukkana”, todella vain yksi kukka?
Itse asiassa voikukan kukka, joka näyttää yhdeltä, onkin ”kukkapuska” tai ”kukka-asetelma”, joka koostuu lukuisista pienistä kukista, jotka ovat pakkautuneet tiiviisti yhteen. Tätä hämmästyttävää rakennetta kutsutaan mykeröksi (päätykukinnoksi).
Kun kerrot tästä oppilaille, he varmasti huudahtavat yllätyksestä: ”Mitä!? Onko tämä kaikki kukka? Onko jokainen terälehti itse asiassa yksi kukka?” (Melkein oikein! Jopa se, mikä näyttää terälehdeltä, on itse asiassa yksi kokonainen pikkukukka!) Tässä esitellään opetussuunnitelmaidea, jossa voimme tutkia voikukan salaisuuksia – ne ovat niin tuttuja, että ne on helppo jättää huomiotta – yksinkertaisen havainnoinnin avulla. Tienpientareen kasvit alkavat näyttää uskomattoman evoluution mestariteoksilta.
Mitä tarvitset oppitunnin valmisteluun
Voikukkia (muutaman kappaleen verran, jos mahdollista)
Partaterä tai veitsi (leikkaamiseen)
Stereomikroskooppi (jos ei ole, niin luuppi eli suurennuslasi käy)
Mikroskoopin laseja ja peitinlaseja (siitepölyn tutkimiseen)
Pinsetit, sakset, ja muistiinpanolomake (tallennusta varten)
Havainnointiohjeet ja avainkohdat: Kutsu mikromaailmaan
① Leikkaa kukka poikki: pienien kukkien tiheä keskittymä!
Aseta voikukka kyljelleen ja leikkaa se varovasti kahtia partaterällä sen keskeltä. Mitä näet? Se osa, joka näytti yhdeltä kukalta, paljastaa selvästi rakenteen, jossa lukuisat pienet kukat (joita kutsutaan erikoisnimellä ”pikkukukat”) ovat pakkautuneet tiiviisti yhteen. Tämä on mykerön todellinen olemus. Tulet hämmästymään siitä, miten taitavasti ne ovat järjestyneet yhdeksi kokonaisuudeksi.
Voikukan poikkileikkaus
② Tutki emiä mikroskoopilla: löydä evoluution nokkeluus
Poimi yksi pikkukukka pinseteillä kukan keskiosasta ja tarkastele sitä stereomikroskoopilla. Voit nähdä emon, jonka kärki on jakaantunut kahtia – erittäin tyypillinen piirre. Tämä kiertyvä muoto on osoitus rakenteellisesta kekseliäisyydestä, jonka tarkoitus on napata tehokkaasti hyönteisen tuoma siitepöly. Se hetki, kun oppilas näkee, että oppikirjan piirros on totta voikukan sisällä, syventää heidän ymmärrystään välittömästi.
Tältä voikukan kukka näyttää stereomikroskoopilla…
Siellä näkyy kaunis emi, joka on kiertynyt.
Yksi pikkukukka näyttää tältä.
③ Uskomaton muodonmuutos! Kun verhiöstä tulee ”haivenkarvoja”
Ja tässä tulee vielä yksi yllättävä tosiasia. Tarkastele pikkukukan tyveä. Siellä pitäisi olla vihreä ”verhiö” (kuppimainen tyviosa). Itse asiassa tämä verhiö muuttuu sen jälkeen, kun kukinta on ohi, tutuksi pörröiseksi ”haivenkarvoksi” (pappus), jota usein kutsumme ”lenninkarvoiksi”! Kukkaa tukeva verhiö muuttuu dramaattisesti siemenen (jälkeläisen) kauas lennättäväksi laskuvarjoksi… Mikä upea muodonmuutos (metamorfoosi) kasvilta sen eloonjäämisstrategian vuoksi.
Verhiöstä tulee haivenkarvoja.
Voit pyytää oppilaita liimaamaan havainnoimansa pikkukukat muistiinpanovihkoonsa. Ajoittain voit korvata voikukan syysmaitiaisella (Hypochaeris radicata). Ne ovat rakenteeltaan lähes identtisiä, mutta emien muoto on hieman erilainen. Kannattaa ehdottomasti verrata niitä ja etsiä eroja. Eron löytäminen on yksi tieteen suurenmoisuuksista.
Ja kun olette havainnoineet, pyydä heitä ehdottomasti piirtämään luonnoksia. Se kehittää heidän kykyään nähdä pienimmätkin yksityiskohdat.
Esimerkki luonnoksesta 1
Esimerkki luonnoksesta 2
④ Tutki siitepölyä mikroskoopilla: Piikkien syy
Aseta siitepölyä mikroskoopin lasille ja suurenna sitä optisella mikroskoopilla. Voikukan siitepölyssä on pinnalla piikkimäisiä ulokkeita, jotka muistuttavat kastanjan kuorta. Miksi ne ovat tällaisia? Voikukka on hyönteispölytteinen kukka, eli se luottaa hyönteisiin siitepölyn kuljettamisessa. Nämä piikit toimivat ”tarrakiinnikkeenä”, jonka avulla siitepöly tarttuu tiukasti mehiläisten tai muiden hyönteisten kehoon. Sen sijaan tuulen avulla pölyttyvien kasvien, kuten kuusen tai männyn, siitepöly on sileää, jotta se voi lentää kauas. Tämä ero on todiste evoluutiosta, joka juontaa juurensa erilaisista pölytysstrategioista.
Siitepölyn ulkonäkö
Mitä etuja mykeröllä on? Voikukan selviytymisstrategia
Mykerö on yleinen kukintatyyppi asterikasvien (Compositae/Asteraceae) heimon kasveilla, joihin kuuluvat voikukka ja auringonkukka. Miksi ne ovat valinneet strategian, jossa pienet kukat on niputettu yhteen?
Tässä on suuria etuja:
”Mainosvaikutus” tekee siitä huomiota herättävän! Sen sijaan, että pienet kukat kukkisivat erikseen, ne kerääntyvät yhteen muodostaen suuren kukan näköisen kokonaisuuden, joka toimii suurena ”mainostauluna” hyönteisille: ”Hunajaa on täällä!” Tämä houkuttelee pölyttäjiä tehokkaasti.
”Pitkä aukioloaika” lisää mahdollisuuksia! Voikukan kukat avautuvat itse asiassa järjestyksessä uloimmista pikkukukista keskustaa kohti. Tämä mahdollistaa ”aukioloajan” pidentämisen, mikä maksimoi pölytysmahdollisuudet.
Kun oppilaat huomaavat tällaiset kasvien ”strategiat”, heidän tapansa katsoa luontoa muuttuu ”pelkästä rikkaruohosta” ”hämmästyttäväksi selviytymisstrategioita täynnä olevaksi kaveriksi”. Vaikka voikukka on meille tuttu, uusia löytöjä tulee esiin, kun havainnointitapaa muutetaan. Tämä sisältö sopii yläkoulun luonnontieto-oppiaineisiin ”kukkien rakenne ja toiminta” sekä ”eliöiden kasvu ja lisääntyminen” -aihealueilla. Ota se käyttöön kevään luontoa hyödyntävänä havainnointituntina!
*Jos haluat havainnoida myös voikukan lenninhaivenia ja siementen leviämistä, katso seuraava artikkeli: ”Voikukan lenninhaivenet – miksi ne lentävät?”
https://phys-edu.net/wp/ ?p=48641
Yhteydenotto ja tiedustelut
Tuo tieteen ihme ja hauskuus lähemmäksi! Olen koonnut helppoja ja hauskoja tiedekokeita, joita voit tehdä kotona, sekä vinkkejä niiden toteuttamiseen. Selaa vapaasti!
Tietoa ylläpitäjästä, Ken Kuwakosta: täältä
Kaikenlaiset pyynnöt (kirjoittaminen, luennot, tiedetyöpajat, TV-konsultointi/esiintyminen jne.): täältä * Artikkelipäivitykset lähetetään X:ssä!
Koevideoita lähetetään Tieteen Ideakanavalla!
