Suunnittele sydän yhdessä päivässä! Luonnontiedon tunti, joka haastaa 200 miljoonan vuoden evoluution (Sydäntunti)
Tässä Ken Kuwako, tiedevalmentaja. Jokainen päivä on koe.
”Entä jos suunnittelisit aivan uuden eläimen? Millainen sydän sillä olisi?”
Tähän kysymykseen oppilaat pääsivät pohtimaan luonnontiedon tunnilla.
Tunnin todellinen hauskuus tuli kuitenkin vasta sen jälkeen. Ihmisen sydän on rakenne, joka on selvinnyt hengissä satojen miljoonien vuosien evoluution läpi. Mitä eroja löytyy, kun sitä verrataan sydämeen, jonka oppilaat keksivät yhdessä päivässä? Tässä jutussa kerron, miten tunti eteni.
Aluksi kertaus edelliseltä tunnilta
Ensimmäisellä tunnilla tutustuimme öljynsiirtopumppuun ja mietimme pumpun rakennetta venttiilin kannalta. Sen jälkeen oppilaat saivat kolme korttia: kiduskortin, sydänkortin ja koko kehon solujen kortin. Heidän piti yhdistää ne toisiinsa. Syntyneet eliöt jaettiin kahteen ryhmään, X:ään ja Y:hyn. X on yhden verenkierron eliö ja Y kahden verenkierron eliö.
Eliö X
.jpeg)
Eliö Y
.jpeg)
Tämän verenkierron pohjalta pohdimme yhdessä oppilaiden kanssa, millainen eliö X:n sydämen rakenne olisi.

Näin edellinen tunti eteni.
Toisen tunnin alussa kukin ryhmä esitteli muille edellisellä tunnilla keksimänsä eliön ja sen verenkierron. Millaisen eliön ryhmä oli kehittänyt? Miten veri kiertää sen kehossa? Ryhmät saivat nähdä, miten eri tavoin ne olivat ajatelleet.
Suunnitellaan itse tehokas sydän
Sitten oli eliö Y:n vuoro. Sen veri kiertää kahta reittiä pitkin eli kahdessa kierrossa. Ryhmät pohtivat, millainen sydämen pitäisi olla (onko siinä läppiä ja seinämiä vai ei), ja piirsivät mallikuvan työarkille.

Painotin tässä kysymystä: ”Millainen rakenne on tehokkain?” Joissakin ryhmissä oppilaat sijoittivat seinämät ja läpät täsmälleen oikean sydämen mukaan. Heiltä kysyin tahallani: ”Miksi teit noin? Eikö tämä toimisi tehokkaammin?”
Tarkoitus oli saada heidät pukemaan omat perustelunsa sanoiksi.
Pohtiessaan oppilaat huomasivat jotain. Seinämän ansiosta happirikas valtimoveri ja vähähappinen laskimoveri eivät sekoitu keskenään, ja siksi järjestelmä toimii tehokkaammin. Sydän siis tarvitsee seinämän!
Lopuksi ryhmät tarkistivat, onko heidän suunnittelemansa rakenne todella tehokas.
Verrataan ihmisen sydämeen
Seuraavaksi oppilaat piirsivät oikean ihmissydämen mallikuvaksi nuolilla, jotka osoittavat veren kulkureitit.


Sen jälkeen he vertasivat omaa ”eliö Y:n sydäntään” ihmisen sydämeen. Tässä vaiheessa esitettiin tunnin tärkein kysymys.
Miksi lintujen ja ihmisen sydän on kehittynyt juuri tällaiseksi?
Haastetaan kysymys, johon ei ole valmista vastausta
Ennen kuin tähän kysymykseen tartutaan, on hyvä muistaa pari asiaa.
- Se ”eliö Y:n sydän”, jonka keksimme yhdessä päivässä, on yhteisen pohdinnan perusteella varmasti tehokas.
- Eliö Y:n ja nisäkkäiden sydän muistuttavat toisiaan seinämien osalta, mutta pienissä yksityiskohdissa ne eroavat.
- Nisäkkään sydän on selvinnyt ja kehittynyt vähintään 200 miljoonan vuoden ajan.
→ Yhdessä päivässä kuvitellun eliö Y:n sydämen ei ole mahdollista yltää samaan, ja nisäkkään sydämessä täytyy siksi olla jokin merkitys tai rakenne, jota emme ole keksineet.
Totuus on kuitenkin se, että kukaan ei osaa kertoa varmasti, miksi sydän on kehittynyt juuri tällaiseksi. Hypoteeseja on monia, mutta ne ovat vielä pelkkiä hypoteeseja. Luonnontieteiden opettajatkin väittelevät omista ideoistaan koulupäivän jälkeen.
Siksi pyysin oppilaita liittymään opettajien joukkoon. He vertasivat eliö Y:n sydäntä oikeaan sydämeen, etsivät eroja ja pohtivat, mitä ne voisivat tarkoittaa.
Ajatteluaika etenee vaihe vaiheelta
- Ensin jokainen miettii yksin (5 minuuttia)
- Sitten ryhmä jakaa ajatuksensa (7–9 minuuttia)
- Lopuksi ryhmä esittelee ajatuksensa (5 minuuttia)
- Ajatusten kokoaminen (3 minuuttia)
Esityksiä kuunnellessaan oppilaat tekivät muistiinpanoja kohtaan ”huomiot, ihmetyksen aiheet ja kiinnostavat havainnot rakenteesta”.
Ryhmätyössä heräsi muun muassa seuraavia kysymyksiä. Ovatko ihmisen sydämen tulo- ja lähtöaukot yläreunassa siksi, että aivot ovat ylhäällä? Pystyykö sydän pumppaamaan verta tehokkaammin, kun lihasta on alaosassa? Johtuuko neljä onteloa siitä, että niillä on eri tehtävät? Miksi läppien muodot poikkeavat toisistaan, ja onko sillä jokin merkitys? Ovatko yläosassa ristiin ja toistensa ympärille kietoutuvat verisuonet vakaampia juuri siksi?
Tunti ei ollut pelkkää sydämen osien ulkoa opettelua. Oppilaat syvensivät ymmärrystään pohtimalla kunkin osan tehtävää ja merkitystä. Toisten ryhmien ajatukset saattavat vielä herättää jokaisessa uusia oivalluksia ja kysymyksiä.
Yhteydenotot ja toimeksiannot
Tuodaan tieteen ihmeet ja ilo lähemmäs arkea! Olen koonnut selkeästi hauskoja tiedekokeita, joita voi tehdä kotona, sekä vinkkejä niiden onnistumiseen. Kokeile hakea sivustolta monenlaisia aiheita!
・Tiedeblogin (科学のネタ帳) sisällöstä on tehty kirja. Lisätietoja täältä
・Sivuston ylläpitäjästä Ken Kuwakosta kerrotaan täällä
・Erilaiset toimeksiannot (kirjoittaminen, luennot, kokeilutunnit, tv-asiantuntijatyö, esiintymiset ym.) täältä
・Artikkelien päivitykset jaetaan X:ssä!
Tiedekanava (科学のネタチャンネル) julkaisee kokeiluvideoita!
テレビ番組監修・イベント等のお知らせ
- 11月27日(金) テレビ監修番組放送予定
- 12月15日(火) テレビ監修番組放送予定
- 12月26日(土) ナリカサイエンスアカデミー(教員向け実験講習会)開催

11月のイチオシ実験!
どうして結露は起こるのか?結露を防ぐためには?実験で確かめよう!

書籍のお知らせ
- 『高校入試 分解問題集 理科』(学研)…難しい問題も小さな問題に分解することで、問題を解くことができます。そんな分解の技術が身につくように深く関わりを持って作りました。
『大人のための高校物理復習帳』(講談社)…一般向けに日常の物理について公式を元に紐解きました。特設サイトでは実験を多数紹介しています。※増刷がかかり6刷となりました(2026/02/01)
- 『きめる!共通テスト 物理基礎 改訂版』(学研)… 高校物理の参考書です。イラストを多くしてイメージが持てるように描きました。授業についていけない、物理が苦手、そんな生徒におすすめです。特設サイトはこちら。

各種SNS(更新情報をお届け!)
【日本語】X(Twitter)/instagram/Facebook 【英語】BlueSky/Threads
Explore
- 楽しい実験…お子さんと一緒に夢中になれるイチオシの科学実験を多数紹介しています。また、高校物理の理解を深めるための動画教材も用意しました。
- 理科の教材… 理科教師をバックアップ!授業の質を高め、準備を効率化するための選りすぐりの教材を紹介しています。
- Youtube…科学実験等の動画を配信しています。
- 科学ラジオ …科学トピックをほぼ毎日配信中!AI技術を駆使して作成した「耳で楽しむ科学」をお届けします。
- 講演 …全国各地で実験講習会・サイエンスショー等を行っています。
- About …「科学のネタ帳」のコンセプトや、運営者である桑子研のプロフィール・想いをまとめています。
- お問い合わせ …実験教室のご依頼、執筆・講演の相談、科学監修等はこちらのフォームからお寄せください。

