{"id":69385,"date":"2026-11-09T04:33:25","date_gmt":"2026-11-08T19:33:25","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=69385"},"modified":"2026-11-09T04:33:25","modified_gmt":"2026-11-08T19:33:25","slug":"mita-tapahtuu-kun-lehden-alapintaan-levittaa-vaseliinia-hortensian-haihduntakoe","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=69385&lang=fi","title":{"rendered":"Mit\u00e4 tapahtuu, kun lehden alapintaan levitt\u00e4\u00e4 vaseliinia? Hortensian haihduntakoe"},"content":{"rendered":"

Hei, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tiedevalmentaja Ken Kuwako. Jokainen p\u00e4iv\u00e4 on koe.<\/strong><\/span><\/p>\n

Jos kasvit voisivat hikoilla, mist\u00e4 kohtaa luulisit hien tulevan? Itse asiassa kasvit p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t joka p\u00e4iv\u00e4 ilmaan valtavasti vett\u00e4, aivan huomaamatta ja silmiemme ulottumattomissa. Ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan haihduntaa eli transpiraatioksi. T\u00e4ss\u00e4 jutussa tutkitaan hortensian lehtien avulla, miten se tapahtuu.<\/p>\n

Hortensian lehti paljastaa haihdunnan<\/h3>\n

T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4et koej\u00e4rjestelyn, jolla tutkitaan hortensian lehti\u00e4 ja haihduntaa. Ty\u00f6toverini, opettaja, oli valmistellut sen, ja sain luvan ottaa siit\u00e4 kuvan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Nelj\u00e4 oksaa vertailussa: vertailukoe<\/h3>\n

Valmistimme nelj\u00e4 erilaista oksaa ja seurasimme, kuinka nopeasti vesi niiss\u00e4 v\u00e4henee. Yksi oksa j\u00e4tettiin ilman k\u00e4sittely\u00e4, yhdest\u00e4 poistettiin lehdet, yhden lehtien yl\u00e4pinnalle levitettiin vaseliinia ja yhden lehtien alapinnalle levitettiin vaseliinia. Veden pinnalle on lis\u00e4tty \u00f6ljy\u00e4, jotta vesi ei p\u00e4\u00e4se haihtumaan sielt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llaista menetelm\u00e4\u00e4, jossa kaikki muut tekij\u00e4t pidet\u00e4\u00e4n samoina ja muutetaan vain yht\u00e4 asiaa, kutsutaan vertailukokeeksi. T\u00e4ss\u00e4 kokeessa erona on vain se, onko oksassa lehti\u00e4 ja kumpi lehden puoli on voideltu. Siksi veden v\u00e4henemisen erojen syyn voi j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4lleen oikeaan paikkaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lehden pinnalla on valtavasti pieni\u00e4 aukkoja, joita kutsutaan ilmaraoiksi. Haihdunnassa vesi poistuu p\u00e4\u00e4osin juuri niiden kautta. Vaseliini on tahmeaa, \u00f6ljyn kaltaista ainetta, ja se toimii korkkina, joka tukkii ilmaraot.<\/p>\n

Monilla kasveilla ilmarakoja on enemm\u00e4n lehden alapinnalla. Siksi voi arvata, ett\u00e4 veden v\u00e4heneminen on erilaista sen mukaan, onko vaseliini levitetty yl\u00e4- vai alapinnalle.<\/p>\n

Miksi veden pinnalle laitetaan \u00f6ljy\u00e4?<\/h3>\n

Jos vesi j\u00e4tet\u00e4\u00e4n suojaamatta, my\u00f6s veden pinta haihduttaa vett\u00e4. Silloin ei voisi tiet\u00e4\u00e4, onko vett\u00e4 kadonnut siksi, ett\u00e4 kasvi on imenyt sit\u00e4, vai siksi, ett\u00e4 se on vain haihtunut ilmaan. Peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pinnan \u00f6ljyll\u00e4 veden v\u00e4henemiselle j\u00e4\u00e4 vain yksi selitys: kasvi on imenyt veden ja p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt sen ulos kehostaan. Se on pieni kikka, mutta koetuloksen luotettavuuden kannalta hyvin t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Kun katsot koetuloksia, voit ajatella seuraavasti. Oksa, josta lehdet on poistettu, kertoo veden v\u00e4henemisest\u00e4, joka johtuu muista osista (esimerkiksi varresta) ja koeolosuhteista. Ero k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n oksaan on suunnilleen se vesim\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka lehdet haihduttavat.<\/p>\n

Jos alapinnalta voidellun oksan vesi v\u00e4henee hitaammin kuin yl\u00e4pinnalta voidellun, se tukee ajatusta, ett\u00e4 ilmarakoja on enemm\u00e4n lehden alapinnalla. Mit\u00e4 sin\u00e4 arvaisit tapahtuvan? Tee ensin oma ennustus ja tarkista sitten, miten k\u00e4vi!<\/p>\n

Ilmarako on ovi, jota haluaisi pit\u00e4\u00e4 auki, mutta ei liikaa<\/h3>\n

Ilmarako on yht\u00e4 aikaa ulosk\u00e4ynti, josta vesi poistuu, ja sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti, josta yhteytt\u00e4miseen tarvittava hiilidioksidi p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n. Haasteena on, ett\u00e4 kun rako avataan hiilidioksidin saamiseksi, my\u00f6s vett\u00e4 karkaa samalla ulos.<\/p>\n

Kasvi avaa ja sulkee ilmarakojaan valon voimakkuuden ja ilman kuivuuden mukaan ja hakee tasapainon: hiilidioksidia tarvitaan, mutta vett\u00e4 ei haluta menett\u00e4\u00e4. Paikoillaan pysyv\u00e4 kasvi s\u00e4\u00e4telee el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tarkasti.<\/p>\n

Haihdunta ei ole pelkk\u00e4\u00e4 veden hukkaamista. Sill\u00e4 uskotaan olevan seuraavat teht\u00e4v\u00e4t. Kun vett\u00e4 poistuu lehdist\u00e4, syntyy veto, joka imee vett\u00e4 juurista yl\u00f6sp\u00e4in. Haihdunta toimii siis kuin pumppu, joka nostaa vett\u00e4 kasvin yl\u00e4osiin. Lis\u00e4ksi veden h\u00f6yrystyess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 sitoutuu l\u00e4mp\u00f6\u00e4 (h\u00f6yrystymisl\u00e4mp\u00f6), joten haihdunta auttaa est\u00e4m\u00e4\u00e4n lehden ylikuumenemisen.<\/p>\n

Yhteydenotot ja toimeksiannot<\/h3>\n

Tiede l\u00e4hemm\u00e4s arkea! Blogissa kerrotaan helposti, miten kotona voi tehd\u00e4 hauskoja tiedekokeita, ja annetaan vinkkej\u00e4 onnistumiseen. Kokeile erilaisia hakusanoja!
\n\u30fbBlogin \u79d1\u5b66\u306e\u30cd\u30bf\u5e33 sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on tehty kirja. Lue lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbBlogin yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Ken Kuwakosta voit lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbToimeksiannot (kirjoittaminen, luennot, koety\u00f6pajat, TV-ohjelmien asiantuntijatarkistus, esiintymiset jne.) t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbArtikkelien p\u00e4ivitystiedot julkaistaan X:ss\u00e4<\/a>!<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>Kanavalla \u79d1\u5b66\u306e\u30cd\u30bf\u30c1\u30e3\u30f3\u30cd\u30eb<\/a> julkaistaan koevideoita!<\/p>\n

\u30c6\u30ec\u30d3\u756a\u7d44\u76e3\u4fee\u30fb\u30a4\u30d9\u30f3\u30c8\u7b49\u306e\u304a\u77e5\u3089\u305b<\/strong><\/b><\/span><\/h3>\r\n