{"id":69305,"date":"2026-11-06T04:17:55","date_gmt":"2026-11-05T19:17:55","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=69305"},"modified":"2026-11-06T04:17:55","modified_gmt":"2026-11-05T19:17:55","slug":"selassa-yksi-sormenpaassa-kaksi-hammastikuilla-selville-ihon-antureiden-arvoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=69305&lang=fi","title":{"rendered":"Sel\u00e4ss\u00e4 yksi, sormenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaksi? Hammastikuilla selville ihon \u201cantureiden\u201d arvoitus"},"content":{"rendered":"

Hei, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ken Kuwako, tiedekouluttaja. Meill\u00e4 jokainen p\u00e4iv\u00e4 on koe.<\/strong><\/span><\/p>\n

Sulje silm\u00e4si ja kosketa selk\u00e4\u00e4si kevyesti kahdella hammastikulla. Vaikka tikkuja on kaksi, tuntuu kuin niit\u00e4 olisi vain yksi. Kun samat kaksi tikkua painetaan sormenp\u00e4\u00e4h\u00e4n, erotat kaksi pistett\u00e4 selv\u00e4sti. Kyseess\u00e4 on sama keho, joten miksi tulos on n\u00e4in erilainen? T\u00e4ss\u00e4 jutussa tutkimme omalla keholla, miten ihon tuntoaisti oikein toimii.<\/p>\n

Tavoite<\/h3>\n

Selvit\u00e4mme, miten ihon tuntoherkkyys vaihtelee kehon eri osissa.<\/p>\n

Tarvikkeet<\/h3>\n

Hammastikkuja (kaksi per henkil\u00f6), viivain ja teippi<\/p>\n

Toteutus<\/h3>\n

1. Teippaa kaksi hammastikkua viivaimeen viiden millimetrin et\u00e4isyydelle toisistaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

2. Sulje silm\u00e4t (tai tee koe niin, ettet n\u00e4e tikkuja) ja kosketa ihoasi molemmilla tikuilla samanaikaisesti, hyvin kevyesti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva on tehty ChatGPT:ll\u00e4<\/p>\n

3. Kirjaa yl\u00f6s, tuntuiko kosketus yhdelt\u00e4 vai kahdelta pisteelt\u00e4.<\/p>\n

4. Kokeile useita kohtia, kuten kielt\u00e4, huulia, sormenp\u00e4\u00e4t\u00e4, k\u00e4mment\u00e4, k\u00e4sivartta ja jalkaa.<\/p>\n

Turvallisuusohjeet:<\/p>\n

\u30fbHammastikun k\u00e4rki on ter\u00e4v\u00e4 ja siksi vaarallinen. \u00c4l\u00e4 leikkiele sill\u00e4 \u00e4l\u00e4k\u00e4 koske sill\u00e4 toisiin ihmisiin.<\/p>\n

\u30fbKosketa ihoa vain aivan kevyesti, niin ettei tikku pist\u00e4 ihoon.<\/p>\n

\u30fbTee koe vain omalla keholla ja varo vahinkoja.<\/p>\n

Tulokset<\/h3>\n

Useimmat oppilaat tunsivat kaksi pistett\u00e4 kieless\u00e4, huulissa ja sormenp\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yhden pisteen he tunsivat k\u00e4mmeness\u00e4, k\u00e4mmensel\u00e4ss\u00e4, k\u00e4sivarressa ja jalassa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kielell\u00e4 ja sormenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaksi pistett\u00e4 erottui selv\u00e4sti, vaikka v\u00e4li\u00e4 oli vain viisi millimetri\u00e4. My\u00f6s huulet erottavat kaksi pistett\u00e4 helposti. K\u00e4sivarressa ja jalassa kaksi tikkua tuntui sen sijaan yhdelt\u00e4. K\u00e4mmenell\u00e4 erottaminen on paljon vaikeampaa kuin sormenp\u00e4\u00e4ss\u00e4, ja useimmat tuntevat siell\u00e4 vain yhden pisteen.<\/p>\n

Pienint\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4, jolla kaksi pistett\u00e4 viel\u00e4 erotetaan toisistaan, kutsutaan kaksipisteerottelukynnykseksi. Suuntaa antavat arvot ovat seuraavat:<\/p>\n

kielen k\u00e4rki 1\u20132 mm, sormenp\u00e4\u00e4 2\u20133 mm, huulet 4\u20135 mm, k\u00e4mmen noin 10 mm, k\u00e4sivarsi ja jalka 30\u201340 mm ja selk\u00e4 noin 40\u201370 mm. Kun tikkujen v\u00e4li on 5 mm, kieli, sormenp\u00e4\u00e4 ja huulet erottavat siis kaksi pistett\u00e4, mutta k\u00e4mmenest\u00e4 alkaen tuntemus yleens\u00e4 sulautuu yhdeksi.<\/p>\n

Pohdinta: miksi kehon osat eroavat toisistaan?<\/h3>\n

Ihossa on runsaasti reseptoreita (tuntopisteit\u00e4), jotka aistivat painalluksen ja kosketuksen. Alueet, joilla tuntuu kaksi pistett\u00e4, ovat luultavasti paikkoja, joissa reseptoreita on tihe\u00e4ss\u00e4. Kun reseptorit ovat tihe\u00e4ss\u00e4, ne pystyv\u00e4t aistimaan kaksi erillist\u00e4 \u00e4rsykett\u00e4 erikseen, ja siksi aivot tulkitsevat ne kahdeksi pisteeksi. Jos reseptoreita taas on harvassa, molemmat tikut osuvat saman reseptorin alueelle, ja kosketus tuntuu yhdelt\u00e4.<\/p>\n

Mutta miksi reseptorien tiheys vaihtelee kehon eri osissa? Syyn\u00e4 lienee se, ett\u00e4 eri kehonosilla on eri teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Kieli ja huulet tutkivat tarkasti ruoan koon, l\u00e4mp\u00f6tilan ja kovuuden sek\u00e4 sen, onko suussa jotain vierasta, ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, kelpaako jokin menem\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n kehoon. Sormenp\u00e4\u00e4t taas ovat kuin kehon huipputarkka anturi: niill\u00e4 tartutaan esineisiin ja luetaan pintojen karheutta. T\u00e4llaisissa paikoissa tuntopisteit\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti tihe\u00e4ss\u00e4, jotta pienimm\u00e4tk\u00e4\u00e4n erot eiv\u00e4t j\u00e4isi huomaamatta.<\/p>\n

K\u00e4sivarsien, jalkojen ja sel\u00e4n p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 puolestaan on tukea kehoa ja liikuttaa sit\u00e4, ei tutkia asioita tarkasti. Siksi ei haittaa, vaikka tuntopisteit\u00e4 on harvemmassa.<\/p>\n

Sama periaate on arjessa joka puolella<\/h3>\n

Esimerkiksi sokeat lukevat pistekirjoitusta sormenp\u00e4ill\u00e4\u00e4n. Pistekirjoituksen pisteiden v\u00e4li on vain v\u00e4h\u00e4n yli 2 mm, mik\u00e4 sopii t\u00e4sm\u00e4lleen siihen et\u00e4isyyteen, jonka sormenp\u00e4\u00e4 viel\u00e4 erottaa kahdeksi pisteeksi. Jos yritt\u00e4isit lukea pistekirjoitusta sel\u00e4ll\u00e4, kaikki pisteet sulautuisivat yhdeksi tasaiseksi pinnaksi.<\/p>\n

Syy l\u00f6ytyy my\u00f6s aivoista. Aivoissa on alueita, jotka vastaanottavat tuntoaistimukset eri kehon osista, ja tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 herkempi kehon osa on, sit\u00e4 suurempi alue aivoista sille on varattu. Kun t\u00e4m\u00e4 vastaavuus piirret\u00e4\u00e4n ihmishahmoksi, syntyy outo olento nimelt\u00e4 homunculus, jolla on valtavat k\u00e4det, huulet ja kieli. Herkkyyseroihin vaikuttavat siis luultavasti paitsi tuntopisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 my\u00f6s se, kuinka paljon aivot k\u00e4sittelev\u00e4t tietoa kustakin kehon osasta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva on tehty ChatGPT:ll\u00e4<\/p>\n

Ihon herkkyys ei siis ole sama kaikkialla kehossa, vaan se on jaettu fiksusti: mit\u00e4 tarkempaa tietoa jossain kohdassa tarvitaan, sit\u00e4 herkempi se on. Kun tutkii omaa kehoaan, huomaa, kuinka taitavasti se on rakennettu palvelemaan teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Yhteydenotot ja tilaukset<\/h3>\n

Tuodaan tiede l\u00e4hemm\u00e4s arkea! T\u00e4lle sivustolle on koottu helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti hauskoja tiedekokeita, joita voi tehd\u00e4 kotona, sek\u00e4 vinkkej\u00e4 niiden onnistumiseen. Selaile ja etsi rohkeasti!
\n\u30fbTiedeblogin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on tehty kirja. Lue lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbLis\u00e4tietoja sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Ken Kuwakosta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>
\n\u30fbErilaiset toimeksiannot (kirjoitukset, luennot, kokeilupajat, TV-ohjelmien tiedeasiantuntijaty\u00f6 ja esiintymiset) t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>
\n\u30fbArtikkeleiden p\u00e4ivitystiedot X:ss\u00e4<\/a>!<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>Tiedeblogin YouTube-kanavalla<\/a> julkaistaan koevideoita!<\/p>\n

\u30c6\u30ec\u30d3\u756a\u7d44\u76e3\u4fee\u30fb\u30a4\u30d9\u30f3\u30c8\u7b49\u306e\u304a\u77e5\u3089\u305b<\/strong><\/b><\/span><\/h3>\r\n