{"id":68570,"date":"2026-10-18T05:07:06","date_gmt":"2026-10-17T20:07:06","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68570"},"modified":"2026-10-18T05:07:06","modified_gmt":"2026-10-17T20:07:06","slug":"purimme-moottorin-sisalla-oli-vain-kela-ja-magneetti-pyorimisvoiman-salaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68570&lang=fi","title":{"rendered":"Purimme moottorin: sis\u00e4ll\u00e4 oli vain kela ja magneetti! Py\u00f6rimisvoiman salaisuus"},"content":{"rendered":"

Olen tiedekouluttaja Ken Kuwako. Jokainen p\u00e4iv\u00e4 on koe.<\/strong><\/span><\/p>\n

Purin moottorin osiin ja kurkistin sis\u00e4\u00e4n. Oletin l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni jotain monimutkaista koneistoa, mutta sis\u00e4lt\u00e4 paljastuivat vain kela ja magneetti. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4ill\u00e4 kahdella py\u00f6riv\u00e4t tuulettimet, s\u00e4hk\u00f6autot ja droonit.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 moottorin sis\u00e4ll\u00e4 oikein on?<\/h3>\n

Magneetit olivat kiinni moottorin kotelon ulkoreunassa. Kela puolestaan oli kierretty rautasyd\u00e4men ymp\u00e4rille. Lis\u00e4ksi metallinen kommutaattori eli suuntaaja erottui hyvin.<\/p>\n

Rakenne on siis t\u00e4llainen: paikallaan pysyv\u00e4t magneetit ovat ulkona, ja niiden sis\u00e4ll\u00e4 py\u00f6rii rautasyd\u00e4n kelojen kanssa. Kun kelaan johdetaan s\u00e4hk\u00f6\u00e4, se alkaa py\u00f6ri\u00e4, ja py\u00f6riminen v\u00e4littyy moottorin akselin kautta ulos.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Virta ja magneettikentt\u00e4 panevat moottorin py\u00f6rim\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

Moottori on rakennettu niin, ett\u00e4 sen toimintaperiaate n\u00e4kyy siit\u00e4 erinomaisen selv\u00e4sti. Kun magneetin synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 magneettikent\u00e4ss\u00e4 olevaan kelaan johdetaan virta, kelaan kohdistuu voima. Kelan oikealla ja vasemmalla puolella virta kulkee vastakkaisiin suuntiin, joten my\u00f6s voimat osoittavat vastakkaisiin suuntiin. Yhdess\u00e4 ne saavat kelan kiertym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Voiman suunnan voi selvitt\u00e4\u00e4 yl\u00e4koulusta tutulla Flemingin vasemman k\u00e4den s\u00e4\u00e4nn\u00f6ll\u00e4. Oppikirjan kuva on siis t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 ihan oikeasti, omin silmin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kommutaattori on virran suunnan vaihtaja<\/h3>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa kommutaattori astuu kuvaan. Jos kela py\u00f6risi puoli kierrosta ilman mit\u00e4\u00e4n apua, voiman suunta k\u00e4\u00e4ntyisi ja py\u00f6riminen pys\u00e4htyisi. Siksi kommutaattori vaihtaa kelan virran suunnan juuri oikealla hetkell\u00e4. N\u00e4in kelaan kohdistuu koko ajan samansuuntainen voima, ja se jatkaa py\u00f6rimist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Virran suunnan vaihtaminen kesken py\u00f6rimisen on pieni kikka, mutta juuri se on moottorin syd\u00e4n.<\/p>\n

Klemmarimoottorissa on vain yksi kela. Siksi siin\u00e4 on asento, johon se j\u00e4\u00e4 helposti jumiin (voima ei silloin toimi kunnolla), ja moottori saattaa l\u00e4hte\u00e4 k\u00e4yntiin vasta, kun sille antaa ensin sormella pienen sys\u00e4yksen.<\/p>\n

Nyt purkamassani moottorissa taas on kolme kelaa rautasyd\u00e4men ymp\u00e4rill\u00e4. Kun syd\u00e4n py\u00f6rii, kommutaattori vaihtaa sen kolmen osan magneettinavat vuorotellen, joten moottoriin kohdistuu aina py\u00f6rimissuuntainen voima riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 asennossa se sattuu olemaan. Siksi se l\u00e4htee itsest\u00e4\u00e4n liikkeelle heti, kun virta kytket\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 enemm\u00e4n klemmarimoottoreita on py\u00f6ritellyt, sit\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4m\u00e4 “py\u00f6rii ihan itsest\u00e4\u00e4n” -ominaisuus h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u6388\u696d\u4e2d\u306b\u5168\u54e1\u6210\u529f\uff01\u30af\u30ea\u30c3\u30d7\u30e2\u30fc\u30bf\u30fc\u4f5c\u308a\u306e\u30b3\u30c4\uff08\u30d7\u30e9\u30b9\u30c1\u30c3\u30af\u30c0\u30f3\u30dc\u30fc\u30eb\u3092\u4f7f\u3063\u305f\u5b9f\u8df5\uff09<\/a><\/p><\/blockquote>\n