{"id":68238,"date":"2026-10-08T04:50:46","date_gmt":"2026-10-07T19:50:46","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68238"},"modified":"2026-10-08T04:54:08","modified_gmt":"2026-10-07T19:54:08","slug":"1-300-katselun-muuri-ylakoululaiset-oppivat-lyhytvideoista-kuinka-vaikeaa-viestin-perille-vieminen-on-tiedeviestinnan-kurssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68238&lang=fi","title":{"rendered":"1 300 katselun muuri! Yl\u00e4koululaiset oppivat lyhytvideoista, kuinka vaikeaa viestin perille vieminen on (tiedeviestinn\u00e4n kurssi)"},"content":{"rendered":"

Tiedevalmentaja Ken Kuwako t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Joka p\u00e4iv\u00e4 on koe!<\/strong><\/span><\/p>\n

“Tee jotain hyv\u00e4\u00e4, niin kyll\u00e4 se menee kaupaksi.” Kuulostaako tutulta? Vietin puoli vuotta viiden yhdeks\u00e4sluokkalaisen kanssa pohtien, miten tiede saadaan tuotua ihmisten ulottuville. Yhdess\u00e4 opimme, ett\u00e4 tuo ajatus pit\u00e4\u00e4 paikkansa vain puoliksi. (Oppilaat opettivat sen minulle kantap\u00e4\u00e4n kautta!)<\/p>\n

Pidin puolen vuoden ajan valinnaisen kurssin nimelt\u00e4 “Tiedeviestint\u00e4”. Mukaan ilmoittautui viisi oppilasta, ja pohdimme yhdess\u00e4 tosissamme yht\u00e4 kysymyst\u00e4: miten saisimme tieteen innostamaan useampia ihmisi\u00e4, olivatpa he sitten koulukavereita tai ihan tavallisia ihmisi\u00e4? Puoli vuotta oli kiireinen ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen haasteemme: tiedejuliste<\/h3>\n

Aloitimme tiedejulisteilla. Aiemmin kokeeni “P\u00f6yd\u00e4n nosto ilmanpaineen voimalla”<\/a> oli julkaistu Science Education Newsissa, joten ehdotin, ett\u00e4 tekisimme sen pohjalta oman julisteen. Valmistui kaksi julistetta.<\/p>\n

Aiheina olivat dilatanssi ja “vesikuutio”. Dilatanssi on se outo ilmi\u00f6, jossa veteen sekoitettu perunajauho kovettuu, kun sit\u00e4 painaa lujaa, mutta valuu kuin neste, kun sit\u00e4 koskettaa hell\u00e4sti. Ripustimme molemmat julisteet koululle ja l\u00e4hetimme ne my\u00f6s Science Education Newsin toimitukselle viestill\u00e4: “Teimme t\u00e4llaiset, mit\u00e4 mielt\u00e4 olette?”<\/p>\n

Saimme kehuja, mutta julisteita ei otettu julkaisuun. Silti uskon, ett\u00e4 oppilaille oli arvokasta astua keh\u00e4\u00e4n ja kokeilla, kelpaako ty\u00f6 ihan tavalliselle yleis\u00f6lle. Koulussa kiitos tulee heti, mutta isossa maailmassa se ei ole yht\u00e4 helppoa. Toivon, ett\u00e4 he saivat tuntea sen omakohtaisesti.<\/p>\n

Seuraava haaste: lyhytvideot<\/h3>\n

Seuraavaksi tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4siv\u00e4t lyhytvideot, sill\u00e4 oppilaat toivoivat niit\u00e4. Tarjosin aiheiksi kaksi: X-gyrolentokoneen ja paperimukista tehdyn gyroraketin.<\/p>\n

“Gyro” tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 py\u00f6riv\u00e4 esine vastustaa suunnanmuutosta. Siksi py\u00f6riv\u00e4 hyrr\u00e4 ei kaadu helposti. T\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n avulla jopa paperimukeista saa tehty\u00e4 lentokoneita ja raketteja, jotka lent\u00e4v\u00e4t vakaasti.<\/p>\n

Aloitimme tutkimalla itse lyhytvideoita. Oppilaat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kolmiosaiseen rakenteeseen:<\/p>\n

1. N\u00e4yt\u00e4 valmis tuote
\n2. Kerro, miten se tehd\u00e4\u00e4n
\n3. Kerro, miten sill\u00e4 leikit\u00e4\u00e4n<\/p>\n

He keksiv\u00e4t my\u00f6s itse, ett\u00e4 musiikin avulla videoihin saa mukavaa rytmi\u00e4, ja tekiv\u00e4t omat videonsa samalla tavalla. Teimme viel\u00e4 pikkukuvatkin, joten ty\u00f6 vei pitk\u00e4n aikaa, mutta lopulta kaksi videota valmistui.<\/p>\n

Video 1\u3000\u6fc0\u30a2\u30c4\uff01🔥15\u624d\u304c\u5922\u4e2d\u306b\u306a\u3063\u305f\u7d19\u30b3\u30c3\u30d7\u30b8\u30e3\u30a4\u30ed\u98db\u884c\u6a5f✈️<\/h3>\n