{"id":68190,"date":"2026-10-07T04:42:26","date_gmt":"2026-10-06T19:42:26","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68190"},"modified":"2026-10-07T04:42:26","modified_gmt":"2026-10-06T19:42:26","slug":"onko-verkkokalvon-kuva-ylosalaisin-kalmarin-silmamallikoe-paljastaa-valon-ihmeet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68190&lang=fi","title":{"rendered":"Onko verkkokalvon kuva yl\u00f6salaisin? Kalmarin silm\u00e4mallikoe paljastaa valon ihmeet"},"content":{"rendered":"

Tiedevalmentaja Ken Kuwako t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Joka p\u00e4iv\u00e4 on koe.<\/strong><\/span><\/p>\n

Uskoisitko, jos kertoisin, ett\u00e4 on el\u00e4in, joka tarkentaa kuvan liikuttamalla linssi\u00e4\u00e4n eteen ja taakse, aivan kuin kameran objektiivia? Se el\u00e4in on kalmari. Ihmisen silm\u00e4 tarkentaa muuttamalla myki\u00f6n paksuutta. Kalmari taas siirt\u00e4\u00e4 koko linssi\u00e4 edestakaisin<\/strong> tarkentaakseen. Ihan kuin kameran objektiivi! Luonto on keksinyt todella monta tapaa tehd\u00e4 sama asia eli n\u00e4hd\u00e4, ja se on mielest\u00e4ni aivan huikeaa.<\/p>\n

Kalmarin silm\u00e4 uusiksi arkisilla tarvikkeilla!<\/h3>\n

Halusin esitell\u00e4 kalmarin silm\u00e4n toimintaa hauskasti, ja opettaja Y keksi siihen k\u00e4tev\u00e4n mallikokeen. Sen saa tehty\u00e4 ihan tavallisilla tarvikkeilla, ja se sopii hyvin suoraan tunnille. Fysiikan ja biologian opettajat, t\u00e4ss\u00e4 vinkki tuntivalmisteluihin!<\/p>\n

Tarvikkeet<\/h3>\n

– Py\u00f6re\u00e4 pullo tai kolvi (kirkas, kaula kapea)
\n– Vett\u00e4 (pullon t\u00e4ytt\u00e4miseen)
\n– Muovipussi (verkkokalvon virkaa toimittamaan)
\n– Kuminauha (muovin kiinnitt\u00e4miseen)
\n– Suurennuslasi (mieluiten varrellinen)
\n– Paperi, jossa on pieni kuva tai teksti (kohde, jonka kuva heijastetaan)<\/p>\n

N\u00e4in se tehd\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

1. Kaada py\u00f6re\u00e4\u00e4n pulloon vett\u00e4.
\nPullo esitt\u00e4\u00e4 silm\u00e4munaa.<\/p>\n

2. Kiinnit\u00e4 muovipussi pullon kylkeen. Pussi esitt\u00e4\u00e4 verkkokalvoa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

3. Anna suurennuslasin esitt\u00e4\u00e4 myki\u00f6t\u00e4 ja liikuta sit\u00e4 pullon edess\u00e4 edestakaisin.
\nEtsi kohta, jossa kuva tarkentuu.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

4. Tietyll\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4 kuva ilmestyy muoville ter\u00e4v\u00e4n\u00e4.
\nHuomaa, ett\u00e4 kuva on yl\u00f6salaisin. Juuri siit\u00e4 n\u00e4kee hyvin, miten valo kulkee.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4nnetyn kuvan salaisuus<\/h3>\n

Kun yl\u00f6salaisin oleva kuva piirtyy ter\u00e4v\u00e4ksi muoville, oppilaat huudahtavat varmasti “vau!”. Itse asiassa my\u00f6s oman silm\u00e4mme verkkokalvolle syntyy kuva, joka on sek\u00e4 yl\u00f6salaisin ett\u00e4 peilikuvana<\/strong>. Aivot k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t sen automaattisesti oikein p\u00e4in, ja siksi emme normaalisti huomaa asiaa lainkaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 oppimateriaali, sill\u00e4 se havainnollistaa sek\u00e4 kalmarin silm\u00e4n ihmeellisyytt\u00e4 ett\u00e4 valon ominaisuuksia. Linssin toiminta ja kuvan muodostuminen j\u00e4\u00e4v\u00e4t teoriassa helposti et\u00e4isiksi, mutta kun ne p\u00e4\u00e4see kokemaan omin k\u00e4sin, ymm\u00e4rrys syvenee huomattavasti.<\/p>\n

Onko t\u00e4m\u00e4kin malli v\u00e4h\u00e4n vinossa? Kalmarin ja ihmisen silm\u00e4: samanlaiset mutta erilaiset?<\/h3>\n

Kalmari ja ihminen ovat evoluution sukupuussa kaukaisia sukulaisia. Silti molempien silm\u00e4 on rakenteeltaan kuin kamera: linssi kokoaa valon ja muodostaa kuvan taustalla olevalle verkkokalvolle. Samanlaisuus on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kun eri tavoin kehittyneet eli\u00f6t p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t samankaltaiseen ratkaisuun, ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan konvergentiksi evoluutioksi<\/strong>.<\/p>\n

Yksityiskohdissa on kuitenkin eroja. Ihmisen verkkokalvolla valoa aistivat solut ovat takimmaisena, joten hermon l\u00e4ht\u00f6kohtaan syntyy sokea piste<\/strong>. Kalmarin verkkokalvolla valoa aistivat solut ovat edess\u00e4, joten sill\u00e4 ei sanota olevan sokeaa pistett\u00e4. Silm\u00e4 on siis silm\u00e4, mutta ratkaisuja on moneen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Pohdittavaa lis\u00e4\u00e4<\/h3>\n

Jos aikaa j\u00e4\u00e4, voit antaa oppilaille vaikkapa n\u00e4m\u00e4 jatkokysymykset:<\/p>\n

\u30fb Piirr\u00e4 kaavio, jossa vertaat ihmisen ja kalmarin tapaa tarkentaa.
\n\u30fb Selit\u00e4 valon taittumisen avulla, miksi kuva muodostuu yl\u00f6salaisin.
\n\u30fb Miksi n\u00e4k\u00f6elimet ovat kehittyneet niin monenlaisiksi?<\/p>\n

Kun tunnilla sivutaan my\u00f6s n\u00e4k\u00f6elinten monimuotoista kehityst\u00e4, oppiminen muuttuu entist\u00e4 tutkivammaksi.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 helppo mallikoe ihmeess\u00e4 oman opetuksesi ty\u00f6kalupakkiin. Kyll\u00e4 luonnontiede on vain hauskinta, kun sit\u00e4 p\u00e4\u00e4see itse kokeilemaan!<\/p>\n

Yhteydenotot ja toimeksiannot<\/h3>\n

Tiede on ihmeellist\u00e4 ja hauskaa, ja sen haluan tuoda l\u00e4helle sinuakin! T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t kotona teht\u00e4vi\u00e4 hauskoja tiedekokeita ja vinkkej\u00e4 niiden onnistumiseen. Kokeile hakua, niin l\u00f6yd\u00e4t lis\u00e4\u00e4!
\n\u30fbLis\u00e4\u00e4 sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Ken Kuwakosta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbToimeksiannot (kirjoitukset, luennot, kokeilukurssit, TV-asiantuntijaty\u00f6 ja esiintymiset) t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbArtikkelien p\u00e4ivitykset X:ss\u00e4<\/a>!<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>Tiedevinkit-kanavalla (Kagaku no neta)<\/a> on kokeiluvideoita!<\/p>\n

\uff11\uff10\u6708\u306e\u30a4\u30c1\u30aa\u30b7\u5b9f\u9a13\uff01<\/h3>\r\n

\u7d19\u30b3\u30c3\u30d7\u30b8\u30e3\u30a4\u30ed\u98db\u884c\u6a5f\u3092\u4f5c\u308d\u3046\uff01<\/a><\/p>\r\n

https:\/\/youtube.com\/shorts\/jLVKYRVI1uY?feature=share<\/p>\r\n

\u30c6\u30ec\u30d3\u756a\u7d44\u76e3\u4fee\u30fb\u30a4\u30d9\u30f3\u30c8\u7b49\u306e\u304a\u77e5\u3089\u305b<\/strong><\/b><\/span><\/h3>\r\n