{"id":68128,"date":"2026-10-05T04:40:55","date_gmt":"2026-10-04T19:40:55","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68128"},"modified":"2026-10-05T04:40:55","modified_gmt":"2026-10-04T19:40:55","slug":"miksi-lehden-yla-ja-alapinta-ovat-eri-varisia-valon-ja-solutiheyden-yllattava-yhteys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=68128&lang=fi","title":{"rendered":"Miksi lehden yl\u00e4- ja alapinta ovat eri v\u00e4risi\u00e4? Valon ja solutiheyden yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yhteys"},"content":{"rendered":"

Terve, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tiedevalmentaja Ken Kuwako. Meill\u00e4 jokainen p\u00e4iv\u00e4 on koe.<\/strong><\/span><\/p>\n

Oletko koskaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt lehden varovasti ymp\u00e4ri? P\u00e4\u00e4lt\u00e4 se on syv\u00e4n vihre\u00e4, mutta alapuoli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaaleammalta, melkein kellert\u00e4v\u00e4nvihre\u00e4lt\u00e4 tai jopa valkoiselta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lehti\u00e4 n\u00e4kee joka p\u00e4iv\u00e4, mutta kun joku kysyy “miksi?”, vastaus j\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n usein hampaankoloon. Salaisuus piilee lehden sis\u00e4ll\u00e4: solujen tiheydess\u00e4.<\/p>\n

Lehden poikkileikkaus on tarkasti viritetty valonker\u00e4\u00e4j\u00e4<\/h3>\n

Lehden yl\u00e4- ja alapuolella solut on j\u00e4rjestetty aivan eri tavalla. Yl\u00e4puolen solut ovat tihe\u00e4ss\u00e4 ja tiiviisti riviss\u00e4<\/b>, kun taas alapuolen solut ovat harvassa ja niiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 paljon rakoja<\/b>. T\u00e4m\u00e4 ero muuttaa valon k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ratkaisevasti.<\/p>\n

Yl\u00e4puolelta tuleva valo taittuu yh\u00e4 uudelleen tihe\u00e4ss\u00e4 soluverkossa ja kulkee lehden sis\u00e4ll\u00e4 pitk\u00e4n matkan. Sen matkan varrella se osuu kloroplasteihin kerta toisensa j\u00e4lkeen. Kloroplastit imev\u00e4t erityisen hyvin punaista ja sinist\u00e4 valoa, joten yl\u00e4puolella punainen ja sininen valo imeytyy tehokkaasti, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt vihre\u00e4 valo heijastuu takaisin, ja silm\u00e4mme n\u00e4kev\u00e4t syv\u00e4n vihre\u00e4n v\u00e4rin<\/b>.<\/p>\n

Miksi alapuolelta tuleva valo livahtaa niin helposti l\u00e4pi?<\/h3>\n

Ent\u00e4 kun valo tulee alapuolelta? Solut ovat harvassa, joten valo ei ehdi kulkea lehden sis\u00e4ll\u00e4 kovin pitk\u00e4lle, vaan taittuu ja karkaa nopeasti ulos. Se kohtaa kloroplasteja harvoin, joten punaista ja sinist\u00e4 valoa j\u00e4\u00e4 imeytym\u00e4tt\u00e4 paljon. Heijastuvassa valossa on siis vihre\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s punaista ja sinist\u00e4<\/b>. Siksi alapuoli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yl\u00e4puolta keltaisemmalta ja vaaleammalta. Taustalla on valon optisen matkan eli lehden sis\u00e4ll\u00e4 kulkeman matkan ero, ja koko j\u00e4rjestelm\u00e4 on fysiikan kannalta t\u00e4ysin j\u00e4rkev\u00e4.<\/p>\n

Auringonkukka vai riisi? Lehden asento ratkaisee<\/h3>\n

Viel\u00e4 hauskempaa on, ettei t\u00e4m\u00e4 yl\u00e4- ja alapuolen v\u00e4riero n\u00e4y kaikilla kasveilla. Vaakasuorissa lehdiss\u00e4, kuten auringonkukalla,<\/b> ero on selv\u00e4. Se on fiksu strategia: vaakasuora lehti ottaa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulevan auringonvalon suoraan vastaan, joten yl\u00e4puolen kannattaa erikoistua fotosynteesiin mahdollisimman tehokkaasti.<\/p>\n

Pystyss\u00e4 tai vinossa olevilla lehdill\u00e4, kuten riisill\u00e4,<\/b> valo osuu molemmille puolille tasaisesti. Siksi molemmat puolet ovat yht\u00e4 vihreit\u00e4 ja tiheysero on pieni. Kasvi on siis viilannut jopa lehtens\u00e4 sis\u00e4isen rakenteen sopimaan sen asentoon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kokeile tavallisilla lehdill\u00e4<\/h3>\n

Jos l\u00f6yd\u00e4t vaakasuorissa lehdiss\u00e4 kasvavan kasvin, vaikkapa auringonkukan, aamukaunokin tai hortensian, k\u00e4\u00e4nn\u00e4 lehti ymp\u00e4ri ja katso tarkkaan. Yl\u00e4- ja alapuolen v\u00e4rien ero on todiste siit\u00e4, mit\u00e4 opit t\u00e4n\u00e4\u00e4n valosta ja soluista<\/b>. Jos sinulla on suurennuslasi, etsi alapuolelta my\u00f6s pieni\u00e4 reiki\u00e4 eli ilmarakoja.<\/p>\n

Koulun oppikirjan asiat mahtuvat yhteen ainoaan lehteen.<\/p>\n

Yhteydenotot ja toimeksiannot<\/h3>\n

Tiede on tarkemmin katsottuna ihmeellisemp\u00e4\u00e4 ja hauskempaa kuin luulisi! T\u00e4nne olen koonnut kotona teht\u00e4vi\u00e4 hauskoja tiedekokeita ja vinkkej\u00e4 niiden onnistumiseen. Selaile ja etsi rohkeasti!
\n\u30fbTiedeideavihkoni sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 on tehty kirja. Lis\u00e4tietoa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>
\n\u30fbLis\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Ken Kuwakosta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>
\n\u30fbToimeksiannot (kirjoittaminen, luennot, kokeilukurssit, TV-asiantuntijaty\u00f6 ja esiintymiset) t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>
\n\u30fbP\u00e4ivitykset uusista artikkeleista julkaistaan X:ss\u00e4<\/a>!<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>Kagaku no neta -kanavalla<\/a> julkaistaan koevideoita!<\/p>\n

\u304a\u77e5\u3089\u305b\uff0110\/10\u3000\u30b5\u30a4\u30a8\u30f3\u30b9\u30b7\u30e7\u30fc\u958b\u50ac\uff08\u7121\u6599\u30a4\u30d9\u30f3\u30c8\uff01\uff09<\/h2>\r\n\uff11\uff10\u6708\uff11\uff10\u65e5\uff08\u571f\uff0911:15~12:00\u3000\u5343\u8449\u5e02\u79d1\u5b66\u30d5\u30a7\u30b9\u30bf2026\u300c\u6851\u5b50\u5148\u751f\u306e\u56de\u8ee2\u79d1\u5b66\u30b7\u30e7\u30fc\u300d\u306b\u3066\u30b5\u30a4\u30a8\u30f3\u30b9\u30b7\u30e7\u30fc\u3092\u884c\u3044\u307e\u3059<\/a>\u3002\"\"\r\n

\uff11\uff10\u6708\u306e\u30a4\u30c1\u30aa\u30b7\u5b9f\u9a13\uff01<\/h3>\r\n

\u79cb\u306b\u3074\u3088\u3074\u3088\uff01\u6c34\u3076\u3048\u3092\u4f5c\u308d\u3046\uff01<\/a><\/p>\r\n

\"\u5207\u308a\u53e3\u306e\u69d8\u5b50\"<\/p>\r\n\r\n

\u30c6\u30ec\u30d3\u756a\u7d44\u76e3\u4fee\u30fb\u30a4\u30d9\u30f3\u30c8\u7b49\u306e\u304a\u77e5\u3089\u305b<\/strong><\/b><\/span><\/h3>\r\n