{"id":67324,"date":"2026-09-10T04:56:59","date_gmt":"2026-09-09T19:56:59","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=67324"},"modified":"2026-09-10T04:56:59","modified_gmt":"2026-09-09T19:56:59","slug":"200-km-h-lamborghinilla-12-metrin-poytaliinatempun-tiede-tbsin-nature-teacher-tieteellinen-ohjaus-ja-esiintyminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=67324&lang=fi","title":{"rendered":"200 km\/h Lamborghinilla! 12 metrin p\u00f6yt\u00e4liinatempun tiede (TBSin Nature Teacher) [Tieteellinen ohjaus ja esiintyminen]"},"content":{"rendered":"

Olen tiedekouluttaja Ken Kuwako. Joka p\u00e4iv\u00e4 on kokeilup\u00e4iv\u00e4.<\/strong><\/span><\/p>\n

Ohjelma \u201dMaapallo suuressa luontokokeessa \u2013 Nature Teacher\u201d<\/b>, jossa sain olla mukana sek\u00e4 tieteen asiantuntijana ett\u00e4 esiintyj\u00e4n\u00e4, esitettiin TBS-kanavalla 18. tammikuuta<\/b>.<\/p>\n

\"\"Kyseess\u00e4 on suuri tiedeviihdeohjelma, jossa Chocola Planet -duon j\u00e4senet sek\u00e4 timelesz-yhtyeen j\u00e4senet haastavat itsens\u00e4 erilaisissa kokeissa. Ohjelman ideana on koota yhteen eri alojen ammattilaisia ja haastaa yhdess\u00e4 tieteellisesti vaikeita teht\u00e4vi\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa haasteena oli ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n 12 metrin pituisen p\u00f6yt\u00e4liinan vet\u00e4minen p\u00f6yd\u00e4n alta niin, ett\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 olevat astiat pysyv\u00e4t paikallaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Min\u00e4 olin mukana fysiikan asiantuntijana, tarkemmin sanottuna kitkan asiantuntijana.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Minut esiteltiin jopa \u201dfysiikan friikkin\u00e4\u201d (aikaisemmin minua on toisessa ohjelmassa kutsuttu my\u00f6s \u201dhulluksi tiedemieheksi\u201d…).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Minua kyll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kiusoiteltiin, mutta ei anneta sen h\u00e4irit\u00e4! Koska sain vastata ohjelman tiedeosuudesta, p\u00e4\u00e4sin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Laskin esimerkiksi k\u00f6yden tarvittavaa pituutta ja pohdin, miten p\u00f6yt\u00e4liina pit\u00e4isi vet\u00e4\u00e4, ja tein my\u00f6s ennakkokokeita. Ennen ohjelman esityst\u00e4 tiesin itsekin kokonaisuudesta vain pieni\u00e4 palasia, enk\u00e4 tiennyt, miten kaikki lopulta yhdistett\u00e4isiin. Kun n\u00e4in valmiin ohjelman, yll\u00e4tyin positiivisesti: siit\u00e4 tuli todella hauska ja hienosti toteutettu kokonaisuus. Televisioalan ammattilaiset ovat kyll\u00e4 uskomattoman taitavia!<\/p>\n

P\u00f6yt\u00e4liinan vet\u00e4minen ei ole pelkk\u00e4 taikatemppu tai show-esitys, vaan t\u00e4ynn\u00e4 fysiikkaa<\/strong>. Aiheeseen on helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan niin lasten kuin aikuistenkin, mutta samalla se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostusta fysiikan syv\u00e4llisempiin ilmi\u00f6ihin. Itse haluan jakaa tieteen hauskan ja ihmeellisen maailman mahdollisimman monien ihmisten kanssa ja innostaa heit\u00e4 uteliaiksi. Siksi halusin tarttua t\u00e4h\u00e4n haasteeseen heti, kun sit\u00e4 minulle tarjottiin.<\/p>\n

Olin itsekin jo aiemmin tehnyt fysikaalista tutkimusta p\u00f6yt\u00e4liinan vet\u00e4misest\u00e4<\/a>. En kuitenkaan ollut koskaan kokeillut mit\u00e4\u00e4n 12 metrin mittaista, ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa mittakaava oli aivan valtava. Kun kuulin suunnitelmasta, olin heti innoissani. Olen ollut suuri suurten tiedekokeiden yst\u00e4v\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n, joten halu ylitt\u00e4\u00e4 aiemmin n\u00e4kem\u00e4ni 10 metrin p\u00f6yt\u00e4liinahaaste ja yritt\u00e4\u00e4 per\u00e4ti 12 metri\u00e4 oli valtava.<\/p>\n

Ohjelmassa sain my\u00f6s tilaisuuden pit\u00e4\u00e4 fysiikan oppitunnin Chocola Planetin Osada-sanille ja Matsuo-sanille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Olin tavannut Chocola Planetin j\u00e4senet kerran aiemminkin toisessa ohjelmassa, joten tiesin jo jonkin verran heid\u00e4n kiinnostuksestaan tieteeseen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4sin kuitenkin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n heille kokonaisen oppitunnin ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n samalla erilaisia kokeiluv\u00e4lineit\u00e4. Kaikkea ei valitettavasti n\u00e4hty lopullisessa ohjelmassa: teimme esimerkiksi daruma-otoshi-lelun kokeen, kokeilimme ilmatyynyalusta ja pidimme my\u00f6s ihan tavallista fysiikan oppituntia. Yritin kaikin tavoin saada heid\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikessa oli kyse.<\/p>\n

Yksi t\u00e4m\u00e4n kokeen avainasioista on hitaus<\/b>. Hitaus tarkoittaa ominaisuutta, jonka vuoksi paikallaan oleva kappale pyrkii pysym\u00e4\u00e4n paikallaan ja liikkuva kappale pyrkii jatkamaan liikett\u00e4\u00e4n. Oletko koskaan huomannut sit\u00e4 arjessa?<\/p>\n

Kun bussi l\u00e4htee \u00e4kisti liikkeelle: kehosi yritt\u00e4\u00e4 \u201dj\u00e4\u00e4d\u00e4 paikalleen\u201d, mutta jalkasi liikkuvat kitkan ansiosta bussin mukana eteenp\u00e4in. Siksi kehosi kallistuu taaksep\u00e4in.<\/p>\n

Kun bussi pys\u00e4htyy \u00e4kisti: kehosi yritt\u00e4\u00e4 \u201djatkaa liikett\u00e4\u00e4n\u201d, mutta jalkasi pys\u00e4htyv\u00e4t bussin mukana. Siksi tunnet, ett\u00e4 kehosi pyrkii kaatumaan eteenp\u00e4in.<\/p>\n

My\u00f6s lasten lelu \u201ddaruma-otoshi\u201d perustuu samaan hitausilmi\u00f6\u00f6n. Kun alimmaista palikkaa ly\u00f6d\u00e4\u00e4n nopeasti sivuun, p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva nukke pyrkii pysym\u00e4\u00e4n paikallaan ja putoaa suoraan alasp\u00e4in.<\/p>\n

P\u00f6yt\u00e4liinan vet\u00e4minen toimii samalla periaatteella. Haluamme pit\u00e4\u00e4 astiat paikallaan. Todellisuudessa v\u00e4liin tulee kuitenkin yksi hankala tekij\u00e4: kitka<\/b>. Astian ja p\u00f6yt\u00e4liinan v\u00e4lill\u00e4 on kitkaa, joten kun liinaa vedet\u00e4\u00e4n, my\u00f6s astia pyrkii l\u00e4htem\u00e4\u00e4n mukaan.<\/p>\n

Kitkavoimassa on erityisen kiinnostavaa se, ett\u00e4 paikallaan olevan kappaleen tapauksessa kitkavoima kasvaa v\u00e4hitellen ja saavuttaa lopulta maksimiarvonsa. Suurin lepokitkavoima m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy lepokitkakertoimen ja normaalivoiman perusteella. Pinnan koko saattaa tuntua vaikuttavan asiaan, mutta itse kosketuspinnan pinta-ala ei kuulu t\u00e4h\u00e4n yht\u00e4l\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viel\u00e4 kummallisempaa on se, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kokeessa olennaisen liukukitkan suuruus ei juuri muutu sen mukaan, kuinka nopeasti p\u00f6yt\u00e4liina liikkuu. Miksi n\u00e4in tapahtuu? Kokemus kertoo meille, ett\u00e4 n\u00e4in on, mutta ilmi\u00f6t\u00e4 ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin selvitetty mikrotasolla. Kitka onkin todella merkillinen voima!<\/p>\n

Ohjelmassa selitin kitkan syntymist\u00e4 pinnan ep\u00e4tasaisuuksien avulla, mutta todellisuudessa mukana on my\u00f6s muita tekij\u00f6it\u00e4, kuten<\/p>\n

\u30fbvoima, joka rikkoo atomitasolla syntyneit\u00e4 sidoksia (adhesioteoria)<\/p>\n

\u30fbvoima, jolla kappale ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 vastapuolen materiaalia syrj\u00e4\u00e4n edetess\u00e4\u00e4n<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 erityisesti adhesioteorialla ajatellaan olevan merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Olen koonnut aiheesta tarkemman selityksen t\u00e4nne<\/a>. Televisio-ohjelmassa teimme my\u00f6s kokeen, jossa yhdistimme kaksi hammasharjaa ja hy\u00f6dynsimme niiden v\u00e4list\u00e4 kitkaa. T\u00e4ll\u00e4 yksinkertaisella j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 pystyimme nostamaan per\u00e4ti 3 kilogramman painon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u63a5\u7740\u5264\u306a\u3057\u3067\u30d0\u30ca\u30ca\u3092\u652f\u3048\u305f\uff01\u6b6f\u30d6\u30e9\u30b72\u672c\u304c\u751f\u3080\u300c\u6469\u64e6\u529b\u300d\u306e\u9b54\u6cd5<\/a><\/p><\/blockquote>\n