{"id":67303,"date":"2026-09-09T04:54:06","date_gmt":"2026-09-08T19:54:06","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=67303"},"modified":"2026-09-09T04:54:06","modified_gmt":"2026-09-08T19:54:06","slug":"jos-dna-olisi-kolikko-elaman-ihme-mitoosin-ja-meioosin-takana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=67303&lang=fi","title":{"rendered":"Jos DNA olisi kolikko: El\u00e4m\u00e4n ihme mitoosin ja meioosin takana"},"content":{"rendered":"

Olen Science Trainer Ken Kuwako. Joka p\u00e4iv\u00e4 on kokeilup\u00e4iv\u00e4.<\/strong><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 luulet, kuinka suuri todenn\u00e4k\u00f6isyys on sille, ett\u00e4 juuri sin\u00e4 synnyt t\u00e4h\u00e4n maailmaan? Kun asian laskee oikeasti, luvusta tulee suorastaan t\u00e4htitieteellinen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa pureudumme t\u00e4m\u00e4n \u201dihmeen todenn\u00e4k\u00f6isyyden\u201d salaisuuteen tutun 100 jenin kolikon avulla.<\/p>\n

Ajatellaan solunjakautumista rahan avulla<\/h3>\n

Er\u00e4s opettaja kertoi minulle kerran hauskan vertauksen solunjakautumisesta. Vertauksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rahaa, mutta se tekee asiasta todella helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Kehossamme tapahtuu jatkuvasti valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 solunjakautumisia. Solunjakautuminen voidaan karkeasti jakaa kahteen p\u00e4\u00e4tyyppiin: elimist\u00f6n kasvusta ja uusiutumisesta vastaavaan \u201dmitoosiin\u201d ja sukusolujen, eli munasolujen ja siitti\u00f6iden, muodostumiseen liittyv\u00e4\u00e4n \u201dmeioosiin\u201d. Verrataan n\u00e4it\u00e4 kahta prosessia niin, ett\u00e4 kuvittelemme DNA:n 100 jenin kolikoksi.<\/p>\n

Seuraa selityst\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kuvan avulla. Kuva on lainattu l\u00e4hteest\u00e4 JT\u751f\u547d\u8a8c\u7814\u7a76\u9928, \u201d\u6e1b\u6570\u5206\u88c2\u3000\u591a\u69d8\u3055\u3092\u751f\u307f\u51fa\u3059\u53b3\u683c\u306a\u3057\u304f\u307f\u201d, Yosinori Watanabe, Tokion yliopiston molekyyli- ja solubiologian tutkimuslaitos.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

L\u00e4hde: JT\u751f\u547d\u8a8c\u7814\u7a76\u9928, \u201d\u6e1b\u6570\u5206\u88c2\u3000\u591a\u69d8\u3055\u3092\u751f\u307f\u51fa\u3059\u53b3\u683c\u306a\u3057\u304f\u307f\u201d, Yosinori Watanabe, Tokion yliopiston molekyyli- ja solubiologian tutkimuslaitos<\/p>\n

https:\/\/www.brh.co.jp\/publication\/journal\/060\/research_21<\/a><\/p>\n

Tavallinen mitoosi<\/h3>\n

Jos koko DNA:n m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ajatellaan 100 jeni\u00e4, meill\u00e4 on siis 100 jeni\u00e4. Sitten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistuu 200 jeniin (DNA:n kahdentuminen), mink\u00e4 j\u00e4lkeen se jaetaan kahteen 100 jenin osaan.<\/p>\n

\u2192 100 jeni\u00e4 muuttuu kahdeksi 100 jenin er\u00e4ksi (200 jeni\u00e4)<\/p>\n

T\u00e4llaista solunjakautumista tapahtuu esimerkiksi silloin, kun iho ja lihakset uusiutuvat. Ensin olemassa oleva DNA (100 jenin edest\u00e4) kopioidaan kokonaan, jolloin m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa 200 jeniin. Sen j\u00e4lkeen se jaetaan kahden uuden solun kesken 100 jenin osuuksiksi. Toisin sanoen molemmilla syntyvill\u00e4 soluilla on t\u00e4sm\u00e4lleen sama 100 jenin edest\u00e4 geneettist\u00e4 tietoa<\/b> kuin alkuper\u00e4isell\u00e4 solulla. N\u00e4in kehomme solut voivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 saman \u201drakennuspiirustuksen\u201d.<\/p>\n

Meioosi<\/h3>\n

Sen sijaan munasoluja ja siitti\u00f6it\u00e4 muodostettaessa tapahtuu meioosi.<\/p>\n

Jos koko DNA:n m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ajatellaan j\u00e4lleen 100 jeni\u00e4, meill\u00e4 on 100 jeni\u00e4, joka kopioidaan 200 jeniksi (DNA:n kahdentuminen). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen se jakautuu kahdeksi 100 jenin osaksi (ensimm\u00e4inen jakautuminen). Todellisuudessa t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tapahtuu my\u00f6s geneettist\u00e4 rekombinaatiota, joten prosessi on viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin monimutkaisempi.<\/p>\n

Sen j\u00e4lkeen molemmat osat jakautuvat viel\u00e4 kerran, jolloin syntyy nelj\u00e4 50 jenin osuutta (toinen jakautuminen).<\/p>\n

\u2192 100 jeni\u00e4 muuttuu nelj\u00e4ksi 50 jenin er\u00e4ksi (200 jeni\u00e4).<\/p>\n

Aluksi 100 jenin DNA kopioidaan aivan kuten mitoosissa, mutta sen j\u00e4lkeen tapahtuu viel\u00e4 yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen jakautuminen. Lopputuloksena syntyviss\u00e4 soluissa on vain 50 jenin edest\u00e4 geneettist\u00e4 tietoa<\/b>, eli puolet alkuper\u00e4isest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Miksi DNA:n m\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4ytyy puolittaa? Siksi, ett\u00e4 kun munasolu (50 jeni\u00e4) ja siitti\u00f6 (50 jeni\u00e4) yhdistyv\u00e4t hedelm\u00f6ityksess\u00e4, kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ksi tulee j\u00e4lleen juuri 100 jeni\u00e4. Jos DNA:n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei puolitettaisi ja 100 jenin munasolu ja 100 jenin siitti\u00f6 yhdistyisiv\u00e4t, seuraavassa sukupolvessa m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi 200 jeni\u00e4, lastenlapsilla 400 jeni\u00e4 ja niin edelleen. DNA:n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistuisi sukupolvi toisensa j\u00e4lkeen. Meioosi on siis eritt\u00e4in j\u00e4rkev\u00e4 mekanismi, jonka ansiosta DNA:n m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyy vakiona sukupolvesta toiseen.<\/p>\n

Jokainen 50 jenin \u201dpaketti\u201d on erilainen<\/h3>\n

T\u00e4ss\u00e4 piilee jotain erityisen kiinnostavaa: vaikka kyse on aina \u201d50 jenist\u00e4\u201d, sen sis\u00e4lt\u00f6 eli geenien yhdistelm\u00e4 ei ole joka kerta t\u00e4sm\u00e4lleen sama.<\/p>\n

Sin\u00e4 olet yksi 70 biljoonasta<\/h3>\n

Ihmisen soluissa on 46 kromosomia, jotka muodostavat 23 kromosomiparia.<\/p>\n

Kun munasoluja ja siitti\u00f6it\u00e4 muodostetaan, kustakin kromosomiparista valitaan jompikumpi kromosomi, jolloin syntyy 50 jenin eli 23 kromosomin paketti. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 \u201dvalinnalla\u201d on noin 8,4 miljoonaa erilaista mahdollista yhdistelm\u00e4\u00e4 (2^23 = 8 388 608).<\/p>\n

Koska sama yhdistelmien kirjo syntyy kummankin vanhemman sukusoluissa, niiden yhdist\u00e4minen tuottaa noin 70 biljoonaa mahdollista yhdistelm\u00e4\u00e4 (8 388 608^2). Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kaikki! Meioosissa tapahtuu lis\u00e4ksi niin sanottua geneettist\u00e4 rekombinaatiota, jossa kromosomien osia vaihtuu kesken\u00e4\u00e4n. Todellisuudessa mahdollisten yhdistelmien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on siis viel\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon suurempi.<\/p>\n

Toisin sanoen, vaikka vanhempasi saisivat viel\u00e4 kerran lapsen, todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 syntyv\u00e4ll\u00e4 lapsella olisi t\u00e4sm\u00e4lleen sama DNA-yhdistelm\u00e4 kuin sinulla, olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olematon. Se, ett\u00e4 sisarukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisilta ja ovat luonteeltaan erilaisia, on juuri t\u00e4m\u00e4n meioosin \u201dgeneettisen arpajaisen\u201d seurausta.<\/p>\n

On h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ajatella, ett\u00e4 n\u00e4in yksinkertaisen mekanismin taustalla \u2013 100 jenin muuttumisella kahdeksi 50 jenin osuudeksi \u2013 piilee n\u00e4in valtava todenn\u00e4k\u00f6isyyksien maailma. Kun seuraavan kerran katsot peiliin, pys\u00e4hdy hetkeksi miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 juuri tuo kasvosi on syntynyt \u201dihmeellisen\u00e4 yhdistelm\u00e4n\u00e4\u201d, jonka todenn\u00e4k\u00f6isyys on ollut yksi 70 biljoonasta \u2013 tai todellisuudessa viel\u00e4 paljon pienempi.<\/p>\n

Yhteydenotot ja yhteisty\u00f6pyynn\u00f6t<\/h3>\n

Tehd\u00e4\u00e4n tieteen ihmeist\u00e4 ja hauskuudesta osa arkea! Kokoan helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon hauskoja kotona teht\u00e4vi\u00e4 tiedekokeita ja vinkkej\u00e4 niiden onnistumiseen. K\u00e4y tutustumassa ja etsi lis\u00e4\u00e4 kiinnostavia kokeita!<\/p>\n

\u30fbKirjani \u79d1\u5b66\u306e\u30cd\u30bf\u5e33 on nyt julkaistu. Lis\u00e4tietoja l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbLis\u00e4tietoja sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 Ken Kuwakosta l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbErilaiset yhteisty\u00f6- ja ty\u00f6pyynn\u00f6t (kirjoittaminen, luennot, tiedekerhot, tiedekokeilut, TV-ohjelmien tieteellinen valvonta, esiintyminen jne.) l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbSaat tietoa uusista artikkeleista X:ss\u00e4<\/a>!<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>\u79d1\u5b66\u306e\u30cd\u30bf\u30c1\u30e3\u30f3\u30cd\u30eb<\/a> -kanavalla julkaistaan tiedekokeisiin liittyvi\u00e4 videoita!<\/p>\n

\uff19\u6708\u306e\u30a4\u30c1\u30aa\u30b7\u5b9f\u9a13\uff01<\/h3>\r\n\u304a\u5f01\u5f53\u7bb1\u3092\u30d7\u30e9\u30d0\u30f3\u304c\u308f\u308a\u306b\u3057\u3066\u30ad\u30fc\u30db\u30eb\u30c0\u30fc\u3092\u4f5c\u308d\u3046\uff01\r\n

\u30d7\u30e9\u30b9\u30c1\u30c3\u30af\u304a\u5f01\u5f53\u7bb1\u3092\u4f7f\u3063\u305f\u30ad\u30fc\u30db\u30eb\u30c0\u30fc\u4f5c\u308a\uff01<\/a><\/p>\r\n

\"\"<\/p>\r\n\r\n

\u30c6\u30ec\u30d3\u756a\u7d44\u76e3\u4fee\u30fb\u30a4\u30d9\u30f3\u30c8\u7b49\u306e\u304a\u77e5\u3089\u305b<\/strong><\/b><\/span><\/h3>\r\n