{"id":64661,"date":"2026-06-20T04:45:06","date_gmt":"2026-06-19T19:45:06","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=64661"},"modified":"2026-06-20T04:45:06","modified_gmt":"2026-06-19T19:45:06","slug":"miksi-aloittaa-5asta-ymmarra-analogisen-ampeerimittarin-kaytto-kokeiden-avulla-ja-ihastu-digitaaliseen-petit-meter-mittariin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=64661&lang=fi","title":{"rendered":"Miksi aloittaa 5A:sta? Ymm\u00e4rr\u00e4 analogisen ampeerimittarin k\u00e4ytt\u00f6 kokeiden avulla \u2013 ja ihastu digitaaliseen “Petit Meter” -mittariin!"},"content":{"rendered":"

Olen tiedekouluttaja Ken Kuwako. Jokainen p\u00e4iv\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 kokeita.<\/strong><\/span><\/p>\n

Jotakin, mit\u00e4 emme voi n\u00e4hd\u00e4 silmill\u00e4mme, mutta joka on silti varmasti olemassa. Se on \u201ds\u00e4hk\u00f6virta\u201d. Kun kytkemme katkaisimen p\u00e4\u00e4lle, valo syttyy ja moottori alkaa py\u00f6ri\u00e4. Mutta mit\u00e4 s\u00e4hk\u00f6virta oikeastaan on?<\/span>
\nPiirikaavioiden j\u00e4lkeen seuraava aihe on virtamittarin k\u00e4ytt\u00f6. S\u00e4hk\u00f6piirien kolmannella oppitunnilla tutustuimme ensin s\u00e4hk\u00f6virran perusasioihin. Tutkimme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu, kun pariston plus- ja miinusnapojen liittimet vaihdetaan hehkulampun ja LED-lampun kanssa.<\/p>\n

Tuloksena huomasimme, ett\u00e4 hehkulamppu toimii samalla tavalla kumpaan suuntaan tahansa kytkettyn\u00e4, mutta LED-lamppu reagoi eri tavalla: se saattaa sytty\u00e4 hetkeksi ja sammua. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oppilaat alkavat huomata: \u201dEhk\u00e4 jokin virtaa vain yhteen suuntaan?\u201d Kun teemme kokeen moottorilla, py\u00f6rimissuunta muuttuu, kun liit\u00e4nn\u00e4t vaihdetaan. T\u00e4st\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6virralla on suunta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa emme kuitenkaan viel\u00e4 tied\u00e4, kumpaan suuntaan s\u00e4hk\u00f6virta todellisuudessa kulkee.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi esiin nousee toinen kysymys: \u201dKuinka paljon s\u00e4hk\u00f6virtaa oikein kulkee?\u201d T\u00e4h\u00e4n kysymykseen vastaamiseen tarvitaan virtamittaria.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kohtaaminen ty\u00f6kalun kanssa, joka mittaa s\u00e4hk\u00f6virran \u201dsuuruutta\u201d<\/h3>\n

Koska virtamittari l\u00f6ytyy my\u00f6s oppikirjojen harjoituksista, selitin oppilaille analogisen virtamittarin k\u00e4yt\u00f6n. Koulullamme on my\u00f6s pieni digitaalinen virtamittari, jota kutsumme nimell\u00e4 Petit Meter, joten kerroin oppilaille, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa tutustumme analogiseen mittariin, vaikka tulevaisuudessa k\u00e4yt\u00e4mme p\u00e4\u00e4asiassa digitaalista mittaria. Mittauslaitteiden kehittyminen ajan mukana on yksi tieteen kiinnostavista puolista.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u76f4\u6d41\u96fb\u6d41\u8a08 \u30d7\u30c1\u30e1\u30fc\u30bf\u30fc CT-A \u30b3\u30f3\u30d1\u30af\u30c8 \u30c7\u30b8\u30bf\u30eb\u96fb\u6d41\u8a08<\/a><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on \u201dtehd\u00e4 itse k\u00e4sill\u00e4\u201d. Pyysin ensin oppilaita hakemaan piirisarjat. T\u00e4ll\u00e4 kertaa jokaiselle ryhm\u00e4lle annettiin yksi sarja.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Analogista virtamittaria k\u00e4ytt\u00e4en harjoittelimme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi sit\u00e4, miten virtamittari liitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6piiriin (sarjaan piirin kanssa).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lis\u00e4ksi selitin miinusliittimen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 mittaus aloitetaan aina suurimmasta mittausalueesta eli 5 ampeerista<\/strong>, jonka j\u00e4lkeen aluetta pienennet\u00e4\u00e4n tilanteen mukaan 500 mA:iin ja 50 mA:iin. Kerroin my\u00f6s, ett\u00e4 mittarin lukema arvioidaan pienimm\u00e4n asteikon jaon kymmenesosan tarkkuudella<\/strong>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen jaoin oppilaille Petit Meter -virtamittarit ja kerroin, ett\u00e4 jatkossa k\u00e4yt\u00e4mme p\u00e4\u00e4asiassa t\u00e4t\u00e4 laitetta. Petit Meteriss\u00e4 ei tarvitse mietti\u00e4 asteikon\u8aad\u307f\u53d6\u308a\u65b9\u3001\u753b\u9762\u306b\u8868\u793a\u3055\u308c\u305f\u96fb\u6d41\u306e\u5024\u3092\u8aad\u3080\u3060\u3051\u3067\u3059\u3002Analogisella mittarilla\u82e6\u52b4\u3057\u3066\u3044\u305f\u751f\u5f92\u304b\u3089\u306f\u3001\u5b89\u5fc3\u3057\u305f\u3088\u3046\u306a\u58f0\u3082\u805e\u3053\u3048\u3066\u304d\u307e\u3057\u305f\u3002<\/p>\n

K\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6isell\u00e4 generaattorilla koetaan s\u00e4hk\u00f6virran \u201dvoima\u201d<\/h3>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa suosittelen erityisesti kokemusta, jossa k\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6inen generaattori yhdistet\u00e4\u00e4n virtamittariin<\/strong>. Kun s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuotetaan oman k\u00e4den voimalla eik\u00e4 paristolla, oppilaat voivat todella tuntea: \u201dS\u00e4hk\u00f6virralla on n\u00e4in suuri vaikutus!\u201d<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Aluksi generaattori kytket\u00e4\u00e4n virtamittarin suurimpaan mittausalueeseen eli 5 A:iin ja sit\u00e4 py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n. Vaikka kuinka yritt\u00e4isi py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 voimakkaasti, viisari liikkuu vain hieman. Mutta kun liitin vaihdetaan 500 mA:n tai 50 mA:n alueelle, tilanne muuttuu t\u00e4ysin. T\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6: kahvaa tulee py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 hitaasti.<\/p>\n