{"id":63663,"date":"2026-05-22T04:47:46","date_gmt":"2026-05-21T19:47:46","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=63663"},"modified":"2026-05-22T04:47:46","modified_gmt":"2026-05-21T19:47:46","slug":"kurkistimme-fotosynteesin-tapahtumapaikalle%ef%bc%81-etsimassa-tarkkelysta-vesikasvin-lehdista-mikroskoopilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=63663&lang=fi","title":{"rendered":"Kurkistimme fotosynteesin ‘tapahtumapaikalle’\uff01 \u2014 Etsim\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rkkelyst\u00e4 vesikasvin lehdist\u00e4 mikroskoopilla"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 puhuu Science Trainer Ken Kuwako. Jokainen p\u00e4iv\u00e4 on uusi koe.<\/strong><\/span><\/p>\n

Kasvit valmistavat t\u00e4rkkelyst\u00e4 valon avulla. N\u00e4in oppikirjoissa sanotaan \u2013 mutta oletko koskaan miettinyt, tapahtuuko se oikeasti? T\u00e4ll\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4timme tarkistaa asian omin silmin. Kun mikroskoopin alla lehden pienet hiukkaset v\u00e4rj\u00e4ytyiv\u00e4t syv\u00e4nmustiksi, tuli v\u00e4kisinkin sanottua \u00e4\u00e4neen: \u201cVau!\u201d<\/p>\n

Tarvittavat v\u00e4lineet<\/h3>\n

Mikroskooppi, vesirutto (Elodea), objektilasi, peitinlasi, pinsetit, jodiliuos, s\u00e4hk\u00f6kattila, valo<\/p>\n

Kokeen valmistelu \u2013 \u201cvaloa saanut lehti\u201d ja \u201cpime\u00e4ss\u00e4 ollut lehti\u201d<\/h3>\n

Kokeessa valmisteltiin kaksi erilaista lehte\u00e4 eri olosuhteissa. Vesirutto ker\u00e4ttiin noin puolitoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen koetta. Osa lehdist\u00e4 pidettiin t\u00e4ysin pime\u00e4ss\u00e4 1,5 vuorokauden ajan.
\nTavoitteena oli saada kasvi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon lehtiin jo varastoitunutta t\u00e4rkkelyst\u00e4 pois.
\n\"\" <\/p>\n

Lehdet pidettiin hyllyn sis\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ysin valolta suojattuina.<\/p>\n

Toiselle ryhm\u00e4lle taas annettiin keinovaloa 1,5 p\u00e4iv\u00e4n ajan, jotta yhteytt\u00e4minen k\u00e4visi t\u00e4ydell\u00e4 teholla. Juuri t\u00e4m\u00e4 ero \u2013 valo vai ei valoa \u2013 on koko kokeen ydin. K\u00e4ytimme seuraavaa lamppua: (kasvivalo<\/a>(amazon)\uff09
\n\"\"
\nT\u00e4m\u00e4 valo on suunniteltu erityisesti kasvien yhteytt\u00e4miseen. Ohjekirjoissa mainitaan, ett\u00e4 erityisesti infrapunaa eli pitk\u00e4aaltoista valoa kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mutta miksi juuri pitk\u00e4 aallonpituus toimii paremmin?
\nYhteytt\u00e4misess\u00e4 toimii itse asiassa kaksi erillist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: fotosysteemi I ja fotosysteemi II. Ne reagoivat hieman eri aallonpituuksiin. Erityisesti kaukopunainen valo (noin 700 nm) aktivoi tehokkaasti fotosysteemi I:t\u00e4.
\nOnko t\u00e4m\u00e4 ominaisuus erityinen juuri vesirutolle vai p\u00e4teek\u00f6 se yleisesti kasveihin? Jos tied\u00e4t asiasta enemm\u00e4n, kerro ihmeess\u00e4!<\/p>\n

Lehtien keitt\u00e4minen \u2013 miksi ihmeess\u00e4 niit\u00e4 keitet\u00e4\u00e4n?<\/h3>\n

Valmistellut lehdet keitettiin s\u00e4hk\u00f6kattilassa viiden minuutin ajan. T\u00e4st\u00e4 kattilasta on tullut todellinen laboratoriot\u00e4hti.
\n\"\"
\nJos mietit \u201cmiksi niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 keitt\u00e4\u00e4?\u201d, hyv\u00e4 kysymys.
\nKeitt\u00e4minen rikkoo lehtien soluja, jolloin jodiliuos p\u00e4\u00e4see tunkeutumaan paremmin niiden sis\u00e4\u00e4n. Samalla lehdet pehmenev\u00e4t ja niit\u00e4 on helpompi tarkastella mikroskoopilla.
\nK\u00e4ytimme kahta alumiinirasiaa: toiseen laitettiin valoa saaneet lehdet ja toiseen pime\u00e4ss\u00e4 olleet lehdet, jotta ne eiv\u00e4t menisi sekaisin.<\/p>\n

Jodiliuos paljastaa t\u00e4rkkelyksen sijainnin<\/h3>\n

Keitetty lehti nostettiin pinseteill\u00e4 objektilasille ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi kuivattiin talouspaperilla. Sen j\u00e4lkeen lehden p\u00e4\u00e4lle tiputettiin jodiliuosta ja odotettiin noin minuutti.
\nT\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen asetettiin peitinlasi ja tutkittiin n\u00e4ytett\u00e4 mikroskoopilla.
\nJodiliuos muuttuu sinivioletiksi tai mustaksi reagoidessaan t\u00e4rkkelyksen kanssa. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan jodi-t\u00e4rkkelysreaktioksi. Toisin sanoen: mustaksi v\u00e4rj\u00e4ytyneiss\u00e4 kohdissa on t\u00e4rkkelyst\u00e4.
\nEnsin tarkastelimme lehte\u00e4 ilman jodiliuosta.
\n\"\"
\nKun kuvaa suurennettiin\u2026
\n\"\"
\n\u2026n\u00e4kyviss\u00e4 olevat viherhiukkaset eiv\u00e4t olleet v\u00e4rj\u00e4ytyneet.
\nSeuraavaksi tarkastelimme jodiliuoksella k\u00e4sitelty\u00e4 lehte\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6 oli ollut pime\u00e4ss\u00e4.
\n\"\"
\nEhk\u00e4 hieman v\u00e4ri\u00e4 n\u00e4kyy?
\n\"\"
\nJa sitten vuorossa olivat jatkuvasti valoa saaneet lehdet.
\n\"\"
\nSuurennettuna n\u00e4ky oli selv\u00e4:
\n\"\"
\nMustiksi v\u00e4rj\u00e4ytyneet kohdat ovat viherhiukkasia eli kloroplasteja lehtisolujen sis\u00e4ll\u00e4. Juuri siell\u00e4 yhteytt\u00e4minen tapahtuu.
\nVerrataanpa n\u00e4it\u00e4 kahta rinnakkain.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kloroplastien v\u00e4rj\u00e4ytymisess\u00e4 n\u00e4kyy selv\u00e4 ero.
\nKloroplastit ovat pieni\u00e4 vihreit\u00e4 rakenteita, joita l\u00f6ytyy vain kasvisoluista. Niiss\u00e4 valoenergiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n veden ja hiilidioksidin muuttamiseen t\u00e4rkkelykseksi ja hapeksi.
\nT\u00e4ss\u00e4 kokeessa vain valoa saaneiden lehtien kloroplastit v\u00e4rj\u00e4ytyiv\u00e4t mustiksi jodiliuoksella. Pime\u00e4ss\u00e4 pidetyt lehdet eiv\u00e4t juuri v\u00e4rj\u00e4ytyneet lainkaan.
\nToisin sanoen: pystyimme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omin silmin, ett\u00e4 yhteytt\u00e4minen tapahtuu todella kloroplasteissa.
\nNe pienet mustat pisteet mikroskoopin alla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaatimattomilta, mutta niiden sis\u00e4ll\u00e4 valmistuu l\u00e4hes kaiken maapallon el\u00e4m\u00e4n energian l\u00e4hde. My\u00f6s meid\u00e4n sy\u00f6m\u00e4mme riisin ja leiv\u00e4n t\u00e4rkkelys on alun perin kasvien yhteytt\u00e4misen tuotetta.
\nKloroplastit ovat kuin pieni\u00e4 tehtaita, jotka pit\u00e4v\u00e4t koko planeetan elossa.
\nJos saat joskus mahdollisuuden, kurkista itsekin mikroskoopilla \u201cyhteytt\u00e4misen ty\u00f6maalle\u201d.<\/p>\n

Yhteydenotot ja yhteisty\u00f6<\/h3>\n

Tiede kuuluu kaikille! Sivustolta l\u00f6ytyy paljon hauskoja kotona teht\u00e4vi\u00e4 tiedekokeita ja helposti ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 vinkkej\u00e4 niiden toteuttamiseen. K\u00e4y tutkimassa lis\u00e4\u00e4!
\n\u30fbTiedesis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 on julkaistu my\u00f6s kirja. Lis\u00e4tietoja t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbLis\u00e4\u00e4 Ken Kuwakosta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>
\n\u30fbYhteisty\u00f6pyynn\u00f6t (kirjoitukset, luennot, tiedety\u00f6pajat, TV-valvonta, esiintymiset jne.) t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
\n\u30fbUusimmat artikkelit l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s X:st\u00e4<\/a>!<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>\u79d1\u5b66\u306e\u30cd\u30bf\u30c1\u30e3\u30f3\u30cd\u30eb<\/a> julkaisee jatkuvasti uusia tiedekokeiden videoita!<\/p>\n

Ehdotus artikkelin uudeksi otsikoksi<\/h3>\n

\uff15\u6708\u306e\u30a4\u30c1\u30aa\u30b7\u5b9f\u9a13\uff01<\/h3>\r\n

\u30ad\u30fc\u30f3\u3068\u51b7\u3048\u308b\u30c9\u30e9\u30a4\u30a2\u30a4\u30b9\uff01\u6c17\u6e29\u304c\u4e0a\u304c\u3063\u3066\u304f\u308b\u3053\u306e\u6642\u671f\u30fb\u30c9\u30e9\u30a4\u30a2\u30a4\u30b9\u3092\u4f7f\u3063\u305f\u6607\u83ef\u30fb\u51dd\u7d50\u30fb\u7b49\u901f\u5ea6\u76f4\u7dda\u904b\u52d5\u306e\u5b9f\u9a13\u306f\u3044\u304b\u304c\uff1f<\/p>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

\u6db2\u4f53\u30bc\u30ed\uff01\u30c9\u30e9\u30a4\u30a2\u30a4\u30b9\u304c\u6d88\u3048\u308b\u307e\u3067\u306e\uff13\u6642\u9593\u3092\u79d1\u5b66\u3059\u308b\uff08\u6607\u83ef\u30fb\u51dd\u7d50\u30fb\u7b49\u901f\u5ea6\u76f4\u7dda\u904b\u52d5\uff09<\/a><\/p>\r\n

\u30c6\u30ec\u30d3\u756a\u7d44\u76e3\u4fee\u30fb\u30a4\u30d9\u30f3\u30c8\u7b49\u306e\u304a\u77e5\u3089\u305b<\/strong><\/b><\/span><\/h3>\r\n