{"id":61661,"date":"2026-03-20T06:36:34","date_gmt":"2026-03-19T21:36:34","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=61661"},"modified":"2026-03-20T06:36:34","modified_gmt":"2026-03-19T21:36:34","slug":"jos-maapallon-46-miljardin-vuoden-historia-piirrettaisiin-ympyradiagrammiksi-ihmiskunta-olisi-vain-silmanrapays","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=61661&lang=fi","title":{"rendered":"Jos maapallon 4,6 miljardin vuoden historia piirrett\u00e4isiin ympyr\u00e4diagrammiksi, ihmiskunta olisi vain silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys!"},"content":{"rendered":"

\u30d5\u30a3\u30f3\u30e9\u30f3\u30c9\u306e\u8aad\u8005\u5411\u3051\u306b\u3001\u89aa\u3057\u307f\u3084\u3059\u304f\u81ea\u7136\u306a\u8868\u73fe\u3067\u7ffb\u8a33\u3044\u305f\u3057\u307e\u3057\u305f\u3002<\/p>\n

Tervehdys! Olen Ken Kuwako, tiedevalmentajanne. Minulle jokainen p\u00e4iv\u00e4 on uusi koe.<\/strong><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 teille tulee mieleen luvusta 4,6 miljardia vuotta? Rehellisesti sanottuna se on niin valtava luku, ett\u00e4 sit\u00e4 on l\u00e4hes mahdoton k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Jos vertaisimme maapallon koko historiaa yhteen vuorokauteen tai ympyr\u00e4\u00e4n, huomaisimme pian, kuinka vastasaapuneita tulokkaita me ihmiset t\u00e4ll\u00e4 planeetalla oikeastaan olemme.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa sukulaisemme maapallon 4,6 miljardin vuoden mittaiseen draamaan Tokion Uenossa sijaitsevan Kansallisen luonnontiedemuseon n\u00e4yttelyn innoittamana. Tarkastellaan historiaa luonnontieteen linssien l\u00e4pi!<\/p>\n

Milt\u00e4 4,6 miljardia vuotta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ympyr\u00e4kaaviona?<\/h3>\n

Kansallisessa luonnontiedemuseossa on upea n\u00e4yttely, jossa maapallon historia on tiivistetty yhdeksi kiekoksi. Katsokaapa t\u00e4t\u00e4 kuvaa:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n n\u00e4yttelyn pohjalta loin itse selke\u00e4mm\u00e4n ympyr\u00e4kaavion (yksityiskohdat l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 taulukosta<\/a>).<\/p>\n

\"Maapallon<\/p>\n

H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vint\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaaviossa on prekambrikauden eli alkueonien valtava pituus. L\u00e4hes 90 prosenttia maapallon historiasta oli aikaa, jolloin planeetallamme ei ollut lainkaan silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vi\u00e4, suuria eli\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n tyhj\u00e4 alku ja hapen synty<\/h3>\n

Ensimm\u00e4iset 600 miljoonaa vuotta \u2013 siis ajanjakso 4,6 miljardista 4 miljardiin vuoteen sitten \u2013 maapallo oli tiett\u00e4v\u00e4sti t\u00e4ysin eloton. Se oli kirjaimellisesti karu ja autio planeetta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen meriss\u00e4 alkoi n\u00e4ky\u00e4 merkkej\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuodoista. Arkeeisella maailmankaudella esiin nousivat syanobakteerit, jotka alkoivat tuottaa happea yhteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Proterotsooisella maailmankaudella alkoi lopulta kehitty\u00e4 suurempia monisoluisia eli\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4 esivalmisteluvaihe oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, jotta my\u00f6hempi el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuus saattoi puhjeta kukkaansa.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n draama kiihtyy: Paleotsooinen, mesotsooinen ja kenotsooinen maailmankausi<\/h3>\n

Noin 540 miljoonaa vuotta sitten tapahtui vihdoin lajir\u00e4j\u00e4hdys, ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in kehityksen vauhti on ollut huimaa.<\/p>\n

Paleotsooinen maailmankausi (540\u2013250 milj. vuotta sitten)
\nKambrikauden lajir\u00e4j\u00e4hdyksen my\u00f6t\u00e4 meriin ilmestyi erikoisia olentoja, kuten Anomalocaris ja trilobiitit, sek\u00e4 ensimm\u00e4iset kalat. Noin 360 miljoonaa vuotta sitten sammakkoel\u00e4imet nousivat maalle, ja 300 miljoonaa vuotta sitten nis\u00e4kk\u00e4iden kaukaiset esi-is\u00e4t astuivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/p>\n

Mesotsooinen maailmankausi (250\u201366 milj. vuotta sitten)
\nT\u00e4m\u00e4 oli dinosaurusten kulta-aikaa. Stegosaurukset (jurakaudella) ja Tyrannosaurukset (liitukaudella) hallitsivat maata. Samaan aikaan varhaiset nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t eliv\u00e4t vaatimattomasti y\u00f6aikaan dinosauruksia pakoillen. Linnut ilmestyiv\u00e4t noin 150 miljoonaa vuotta sitten, mutta 66 miljoonaa vuotta sitten valtava asteroidit\u00f6rm\u00e4ys pyyhki dinosaurukset ja ammoniitit maailmankartalta.<\/p>\n

Kenotsooinen maailmankausi (66 milj. vuotta sitten \u2013 nykyhetki)
\nKun dinosaurukset olivat poissa, nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t alkoivat monimuotoistua ja kasvaa kokoa nopeasti. Mammuttien aikakauden j\u00e4lkeen, vasta noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten, ilmestyi meid\u00e4n oma sukumme (kuten Homo habilis).<\/p>\n

Ihminen on viimeisell\u00e4 minuutilla saapunut keltanokka<\/h3>\n

Jos koko 4,6 miljardin vuoden historia puristettaisiin yhdelle ympyr\u00e4kaaviolle, ihmiskunnan historia olisi niin ohut viiva, ettei sit\u00e4 erottaisi paljain silmin. Sanotaan, ett\u00e4 jos maapallon historia olisi yksi vuosi, ihminen olisi syntynyt vasta joulukuun 31. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noin klo 23.50.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 valtavasta aikaj\u00e4nteest\u00e4 on olemassa mainio video, joka kertaa maapallon historian vain 16 minuutissa. Suosittelen katsomaan!<\/p>\n