{"id":59062,"date":"2026-01-20T05:05:44","date_gmt":"2026-01-19T20:05:44","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=59062"},"modified":"2026-01-20T05:05:44","modified_gmt":"2026-01-19T20:05:44","slug":"nasa-todistaa-sen-hoyhen-ja-teraspallo-putoavat-yhta-aikaa-galileotakin-hammastyttanyt-putoamisen-laki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=59062&lang=fi","title":{"rendered":"NASA todistaa sen! H\u00f6yhen ja ter\u00e4spallo putoavat yht\u00e4 aikaa \u2014 Galileotakin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4nyt putoamisen laki"},"content":{"rendered":"

Olen luonnontieteiden valmentaja Ken Kuwako. Jokainen p\u00e4iv\u00e4 on uusi koe!<\/strong><\/span><\/p>\n

\u3010T\u00e4m\u00e4 artikkeli on kuunneltavissa my\u00f6s radion muodossa!<\/a>\u3011<\/p>\n

Hups! Puhelin lipsahti k\u00e4dest\u00e4si ja putosi maahan. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 tuon lyhyen sekunnin aikana tapahtuu jotain sellaista, joka liittyy koko maailmankaikkeuden hallitseviin suuriin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin? Kaikki tuntevat tarinan Newtonista, joka sai idean painovoimalakiin katsellessaan puusta putoavaa omenaa. Mutta vaikka “tavaroiden putoaminen” on meille arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, siihen k\u00e4tkeytyy yh\u00e4 draamaa, joka saa ihmiset h\u00e4mm\u00e4stym\u00e4\u00e4n.Pieni tietovisa: Jos p\u00e4\u00e4st\u00e4t irti yht\u00e4 aikaa paperiarkista ja painavasta kivest\u00e4, kumpi osuu maahan ensin? Jos vastasit, ett\u00e4 tietysti se painava kivi, niin tervetuloa fysiikan kiehtovaan maailmaan!Itse asiassa tuo arkij\u00e4rki k\u00e4\u00e4ntyy t\u00e4ysin p\u00e4\u00e4laelleen tietyiss\u00e4 olosuhteissa \u2013 aivan kuin taikuuden seurauksena. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tutustumme arjen mysteeriin: vapaan pudotusliikkeen maailmaan.<\/p>\n

Kyseenalaista itsest\u00e4\u00e4nselvyydet! Galileon haaste putoamisen arvoitukselle<\/strong><\/h3>\n

Yli 400 vuotta sitten suuri tiedemies Galileo Galilei pohti samaa kysymyst\u00e4 kuin sin\u00e4. Siihen aikaan ihmiset uskoivat Aristoteleen oppeihin: mit\u00e4 painavampi esine, sit\u00e4 nopeammin se putoaa. T\u00e4t\u00e4 uskottiin horjumatta per\u00e4ti 2000 vuoden ajan.Mutta Galileo k\u00e4ytti omia aivojaan. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 jos ilmanvastusta ei olisi, kaikki esineet putoaisivat t\u00e4sm\u00e4lleen samalla nopeudella painosta riippumatta. Tarun mukaan h\u00e4n todisti t\u00e4m\u00e4n pudottamalla kaksi erikokoista palloa Pisan kaltevasta tornista yleis\u00f6n edess\u00e4. (Vaikka kyseess\u00e4 saattoi olla vain ajatuskoe, tarinan j\u00e4nnitys s\u00e4ilyy!)Mutta hetkinen, jos pudotan h\u00f6yhenen ja pallon, pallo putoaa varmasti ensin, eik\u00f6 niin?Aivan oikein. Meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n jarruttaja nimelt\u00e4 ilmanvastus. Kevyt h\u00f6yhen t\u00f6rm\u00e4ilee ilman molekyyleihin ja leijailee hitaasti, kun taas painava pallo halkoo ilman vaivatta. Mutta mit\u00e4 tapahtuisi, jos ilma katoaisi kokonaan?<\/p>\n

NASAn todiste: Tyhji\u00f6ss\u00e4 h\u00f6yhen ja rautapallo putoavat samaa tahtia<\/strong><\/h3>\n

\"\"Brittil\u00e4inen BBC toteutti NASAn valtavassa testikeskuksessa kokeen, joka on jokaisen tieteen yst\u00e4v\u00e4n unelma. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 oli maailman suurin tyhji\u00f6kammio, josta ilma pumpattiin pois niin tarkasti, ett\u00e4 tila vastasi kuun pintaa. Ensin koe tehtiin ilmassa: rautapallo t\u00f6m\u00e4hti maahan, ja h\u00f6yhen tuli kaukana per\u00e4ss\u00e4. Mutta kun pumput olivat luoneet valtavan tyhji\u00f6n ja esineet pudotettiin uudestaan…\"\"<\/p>\n

L\u00e4hde: BBC TWO<\/a><\/p>\n

https:\/\/youtu.be\/E43-CfukEgs?si=FcopVUJoByNEwj0QN\u00e4kym\u00e4 on uskomaton! Kevyt h\u00f6yhen ja raskas rautapallo putoavat t\u00e4sm\u00e4lleen rinnakkain, kuin ne pit\u00e4isiv\u00e4t toisiaan k\u00e4dest\u00e4 kiinni. Fysiikan oppikirjojen totuus \u2013 kaikki kappaleet kiihtyv\u00e4t samalla tavalla \u2013 muuttui silminn\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi ja h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4ksi todellisuudeksi. Seuraavaksi pureudutaan t\u00e4h\u00e4n kauniiseen liikkeeseen matematiikan, tuon tieteen kielen, avulla.<\/p>\n

Seikkaillaan yht\u00e4l\u00f6iden parissa! Putoamisliikkeen kaksi mallia<\/strong><\/h3>\n

Putoamisliike johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 maan vetovoima vet\u00e4\u00e4 esinett\u00e4 puoleensa. T\u00e4ll\u00f6in esineen nopeus kasvaa tasaisesti koko ajan. T\u00e4t\u00e4 kiihtyvyytt\u00e4 kutsutaan putoamiskiihtyvyydeksi ja sit\u00e4 merkit\u00e4\u00e4n symbolilla $g$. Maapallolla se on noin 9,8 m\/s^2. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokaisen sekunnin aikana nopeus kasvaa 9,8 metri\u00e4 sekunnissa. T\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6n avulla voimme ennustaa tulevan nopeuden ja matkan pelk\u00e4ll\u00e4 laskennalla.<\/p>\n

Malli 1: Vapaa pudotus (p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n irti varovasti)<\/strong><\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 on puhtain putoamisen muoto: pid\u00e4t esinett\u00e4 k\u00e4dess\u00e4si ja p\u00e4\u00e4st\u00e4t irti. Alkunopeus on silloin 0. Jos esimerkiksi pudotat pienen pallon korkeasta puusta ja se osuu maahan 2,0 sekunnin kuluttua, kuinka korkea puu oikein on?<\/p>\n

\"N\u00e4ytt\u00f6kuva<\/a><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4mme matkan laskukaavaa. Sijoitetaan siihen aika t=2,0 s ja kiihtyvyys g=9,8 m\/s^2.<\/p>\n

\"N\u00e4ytt\u00f6kuva<\/a><\/p>\n

\"\"Puun korkeudeksi selvisi noin 20 metri\u00e4! Se vastaa jo 5\u20136-kerroksista taloa, eli kyseess\u00e4 on melkoinen korkeus.<\/p>\n

Malli 2: Pystysuora heitto alasp\u00e4in (voimakas heitto)<\/strong><\/h4>\n

Ent\u00e4 jos heit\u00e4t esineen alas voimalla? Jos alkunopeus on 5,0 m\/s, mik\u00e4 on nopeus ja kuljettu matka 2,0 sekunnin kohdalla?<\/p>\n

\"N\u00e4ytt\u00f6kuva<\/a><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa 5,0 m\/s alkunopeus antaa vauhtia heti alusta. Lasketaan ensin nopeus 2,0 sekunnin kohdalla:\"\"T\u00e4m\u00e4 vastaa jo noin 90 km\/h nopeutta \u2013 siis maantievauhtia! Katsotaan sitten kuljettu matka:\"\"Pallo ehti 10 metri\u00e4 pidemm\u00e4lle kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pudotettaessa. Yht\u00e4l\u00f6iden avulla luonnonilmi\u00f6t muuttuvat n\u00e4kyv\u00e4ksi tiedoksi.<\/p>\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 NASAn tyhji\u00f6kokeessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tilan tyhjent\u00e4minen kesti kolme tuntia? Tieteellisen totuuden etsiminen vaatii todellista intohimoa. Suosittelen my\u00f6s katsomaan videon Apollo-lennon kokeesta, jossa kuun pinnalla pudotettiin vasara ja sulka!<\/p>\n

https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=33844<\/p>\n

Ota yhteytt\u00e4 ja kysy lis\u00e4\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Tuo tieteen ihmeet ja hauskuus l\u00e4helle itse\u00e4si! Jaan vinkkej\u00e4 kotona teht\u00e4viin kokeisiin ja arjen tieteeseen, joka tekee jokaisesta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 mielenkiintoisemman. Lue lis\u00e4\u00e4 minusta, Ken Kuwakosta, t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Tiedustelut (artikkelit, luennot, tiedekerhot, tv-konsultointi jne.) l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Seuraa uusimpia p\u00e4ivityksi\u00e4 X-palvelussa<\/a>!<\/p>\n

\"\"<\/a>Tiedekonstien kanavalla<\/a> voit katsoa koe-videoita!<\/p>\n

\uff14\u6708\u306e\u30a4\u30c1\u30aa\u30b7\u5b9f\u9a13\uff01<\/h3>\r\n