{"id":56492,"date":"2025-11-29T05:12:00","date_gmt":"2025-11-28T20:12:00","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=56492"},"modified":"2025-11-29T05:12:00","modified_gmt":"2025-11-28T20:12:00","slug":"miksi-karppeja-ei-saa-syottaa-leivalla%ef%bc%9f-salattu-tarina-osmosista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=56492&lang=fi","title":{"rendered":"Miksi karppeja ei saa sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 leiv\u00e4ll\u00e4\uff1f Salattu tarina \u201cosmosista\u201d"},"content":{"rendered":"

Olen Kuwako Ken, tiedevalmentaja. Joka p\u00e4iv\u00e4 on koe.<\/b><\/span><\/p>\n

Puiston lammikko \u2013 porttisi tieteen ihmeisiin!<\/h3>\n

Aurinkoisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 satut k\u00e4velem\u00e4\u00e4n puiston lammikon ohi. N\u00e4et veden pinnalla karppiparven uiskentelevan rauhallisesti. Kun joku l\u00e4hestyy, ne ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kuin imurin vet\u00e4min\u00e4. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin hellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 tekee mieli heitt\u00e4\u00e4 niille hieman ruokaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mutta sitten silmiini osui aivan sen vieress\u00e4 seissyt, muuten t\u00e4ysin tavallinen, varoituskyltti.<\/p>\n

“\u00c4l\u00e4 ruoki karppeja” \u2013 luki siin\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miksi ruokinta on kielletty? Kyltin takana piilev\u00e4 syv\u00e4llinen tiede<\/h2>\n

\u00c4l\u00e4 anna lammikon linnuille tai karpeille leip\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 liikaa suolaa.<\/b><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 kylttej\u00e4 n\u00e4kee usein. Mutta t\u00e4h\u00e4n kylttiin oli yll\u00e4tt\u00e4en kirjoitettu yksityiskohtaisesti erikoistunutta tieteellist\u00e4 tietoa. Teipill\u00e4 tiiviisti t\u00e4yteen kirjoitettu teksti n\u00e4ytti melkein laboratorioteesilt\u00e4. Rehellisesti sanottuna se saattaa olla hieman vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jopa lapsille. Mutta juuri siksi t\u00e4m\u00e4 rehellisyys ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4 rakkaus el\u00e4imi\u00e4 kohtaan ja intohimo tiedett\u00e4 tekiv\u00e4t minuun syv\u00e4n vaikutuksen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kalan elimist\u00f6n suolapitoisuus on noin 0.9 prosenttia. Makeanveden kaloilla kehon sis\u00e4inen suolapitoisuus on korkeampi kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4, joten osmoosin vuoksi vett\u00e4 virtaa jatkuvasti kehoon. Runsas suolan saanti nostaa kehon sis\u00e4ist\u00e4 suolapitoisuutta. Makeanveden kalat eiv\u00e4t juo juuri lainkaan vett\u00e4, mutta vesi p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n kiduksista. Koska solut r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t, jos vett\u00e4 virtaa sis\u00e4\u00e4n jatkuvasti, kalat poistavat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen veden jatkuvasti virtsana. Jatkuva poistaminen rasittaa munuaisia ja muita elimi\u00e4. Liiallinen suola ei ole hyv\u00e4ksi ihmisille eik\u00e4 karpeille.<\/p><\/blockquote>\n

Karppien ruumiiseen k\u00e4tketty osmoosin salaisuus<\/h3>\n

Kaloille, erityisesti makeanveden kaloille, kuten lammikoissa el\u00e4ville, meid\u00e4n tarjoamamme leiv\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 “suola” voi muodostua hengenvaaralliseksi ongelmaksi. Kuten kyltiss\u00e4kin mainittiin, kalan kehon sis\u00e4inen suolapitoisuus pidet\u00e4\u00e4n noin 0.9 prosentin tasolla, aivan kuten ihmisill\u00e4. Toisaalta makeanveden suolapitoisuus, jossa ne el\u00e4v\u00e4t, on l\u00e4hes nolla. T\u00e4ss\u00e4 avainasemassa on fysiikan tunneilla opittu ilmi\u00f6, osmoosi.<\/p>\n

Osmoosi on ilmi\u00f6, jossa kahden eri pitoisuuden omaavan nesteen ollessa kosketuksissa toisiinsa puolil\u00e4p\u00e4isev\u00e4n solukalvon (tai sit\u00e4 muistuttavan ohuen kalvon) erottamana, vesimolekyylit pyrkiv\u00e4t siirtym\u00e4\u00e4n alhaisemman pitoisuuden alueelta korkeamman pitoisuuden alueelle. T\u00e4m\u00e4n periaatteen mukaan makeanveden kalan kehoon (korkeampi suolapitoisuus) virtaa jatkuvasti ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 lammikkovett\u00e4 (alhaisempi suolapitoisuus).<\/p>\n

Jos makeanveden kala saa liikaa suolaa, sen kehon sis\u00e4inen suolapitoisuus nousee. T\u00e4ll\u00f6in osmoottinen paine voimistuu entisest\u00e4\u00e4n, ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 vesi pyrkii entist\u00e4 voimakkaammin tunkeutumaan kehoon. Jos vett\u00e4 p\u00e4\u00e4see liikaa soluihin, ne t\u00e4yttyv\u00e4t vedell\u00e4 ja pahimmassa tapauksessa on olemassa vaara, ett\u00e4 ne r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Kuinka makeanveden kalat sitten s\u00e4\u00e4telev\u00e4t kehon vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4? Ne eiv\u00e4t juo vett\u00e4 aktiivisesti kuten me, mutta ne ottavat vett\u00e4 sis\u00e4\u00e4n kidusten kautta hengityksen vuoksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ne yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kehon suola- ja vesitasapainoa poistamalla jatkuvasti ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen veden virtsana. T\u00e4m\u00e4 muistuttaa sit\u00e4, kuinka meid\u00e4n munuaisemme s\u00e4\u00e4telev\u00e4t kehon vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kuitenkin liiallinen suolan saanti ja t\u00e4st\u00e4 johtuva liiallinen poistoty\u00f6 rasittavat munuaisia ja muita elimi\u00e4. Ihmisillekin sanotaan, ett\u00e4 liiallinen suolan saanti ei ole hyv\u00e4ksi, ja sama p\u00e4tee karppeihin. Itse asiassa makeanveden kaloille se on elinvoimaan vaikuttava vakava ongelma.<\/p>\n

Makeanveden ja merikalojen vastakkaiset selviytymisstrategiat<\/h3>\n

Mielenkiintoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 makeanveden kalojen ja merikalojen reagointi osmoosiin on t\u00e4ysin p\u00e4invastainen. Ne ovat kehitt\u00e4neet uskomattoman j\u00e4rkev\u00e4t kehon mekanismit selviyty\u00e4kseen t\u00e4ysin vastakkaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n