{"id":54466,"date":"2025-10-16T04:44:25","date_gmt":"2025-10-15T19:44:25","guid":{"rendered":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=54466"},"modified":"2025-10-16T04:44:25","modified_gmt":"2025-10-15T19:44:25","slug":"miksi-suolavesi-johtaa-sahkoa-mutta-sokerivesi-ei-keittiosta-alkava-sahkon-salaisuus-kemia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/phys-edu.net\/wp\/?p=54466&lang=fi","title":{"rendered":"Miksi suolavesi johtaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4, mutta sokerivesi ei? Keitti\u00f6st\u00e4 alkava s\u00e4hk\u00f6n salaisuus (kemia)"},"content":{"rendered":"

Tervehdys! Olen tiedekouluttaja Ken Kuwako. Jokainen p\u00e4iv\u00e4 on kokeilua!<\/strong><\/p>\n

Kun kuulet “s\u00e4hk\u00f6\u00e4 johtava aine”, mieleesi saattaa nousta kiilt\u00e4vi\u00e4 metalleja. Mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 voit valmistaa ihmeellisen, s\u00e4hk\u00f6\u00e4 johtavan nesteen ihan vain liuottamalla tavallista, keitti\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 “jauhetta” veteen?<\/p>\n

Esittelyss\u00e4 on nyt tiedekoe, joka on t\u00e4ynn\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4 ja oivalluksia. Perehdymme yksinkertaiseen mutta syv\u00e4lliseen arvoitukseen: “Miksi suolaliuos johtaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4, mutta sokeriliuos ei?<\/b>” K\u00e4yt\u00e4mme aineita, joista olet varmasti kuullut: ruokasuolaa, sokeria ja etanolia. T\u00e4m\u00e4n kokeen avulla selvit\u00e4mme s\u00e4hk\u00f6n salaisuudet, jotka piilev\u00e4t vedess\u00e4. Valmisteluaika on noin 40 minuuttia. Eik\u00f6 olekin aika avata ovi tieteen maailmaan?<\/p>\n

Esittelyss\u00e4 kokeen “pelaajat”! Keit\u00e4 he oikein ovat?<\/b><\/h3>\n

T\u00e4ss\u00e4 ovat ne vesiliuokset ja kiinte\u00e4t aineet, jotka astuvat kokeeseen. Osa l\u00e4pin\u00e4kyvist\u00e4 nesteist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan samalta, mutta s\u00e4hk\u00f6n edess\u00e4 ne paljastavat t\u00e4ysin erilaiset kasvonsa.<\/p>\n

Tislattu vesi (H\u2082O)<\/b><\/p>\n

Suolaliuos (NaCl aq)<\/b><\/p>\n

Sokeriliuos (sakkaroosiliuos C\u2081\u2082H\u2082\u2082O\u2081\u2081 aq)<\/b><\/p>\n

Suolahappo (HCl aq)<\/b><\/p>\n

Etanoliliuos (C\u2082H\u2086O aq)<\/b><\/p>\n

Natriumhydroksidiliuos (NaOH aq)<\/b><\/p>\n

Kiinte\u00e4 ruokasuola (NaCl)<\/b><\/p>\n

Kiinte\u00e4 sokeri (C\u2081\u2082H\u2082\u2082O\u2081\u2081)<\/b><\/p>\n

Tarkistamme, mitk\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 “johtavat s\u00e4hk\u00f6virtaa” ja mitk\u00e4 “eiv\u00e4t johda”. T\u00e4m\u00e4n eron takana piilee pienten hiukkasten, nimitt\u00e4in ionien, olemassaolo. Aineita, jotka veteen liuotessaan hajoavat positiivisesti ja negatiivisesti varautuneisiin ioneihin, kutsutaan elektrolyyteiksi. N\u00e4m\u00e4 ionit toimivat s\u00e4hk\u00f6n “kuriireina”, jotka liikkuvat vapaasti liuoksessa ja saavat virran kulkemaan.<\/p>\n

Sen sijaan aineita, jotka eiv\u00e4t liuetessaan hajoa ioneiksi, vaan pysyv\u00e4t molekyylein\u00e4, kutsutaan ei-elektrolyyteiksi. N\u00e4ill\u00e4 ei ole s\u00e4hk\u00f6n kuljettajia, joten virta ei kulje. Kumpi siis on elektrolyytti, suola vai sokeri?<\/p>\n

\"\"

Liukot 1\u20134<\/p><\/div>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u203b Huomautus: Suolaliuos ja suolahappo on vaihdettava luokittain kesken kokeen, sill\u00e4 ne muuttavat v\u00e4ri\u00e4 reagoidessaan elektrodien kanssa. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 v\u00e4rinmuutos on my\u00f6s todiste mielenkiintoisesta kemiallisesta reaktiosta.<\/p>\n

Koek\u00e4ynti! Etsi s\u00e4hk\u00f6n reitti\u00e4<\/b><\/h3>\n

Oppilaat jakavat liuokset varovaisesti koekennolevyille kuin oikeat tiedemiehet ja upottavat ruostumattomasta ter\u00e4ksest\u00e4 valmistetut elektrodit niihin. J\u00e4nnite asetetaan 5 V:iin, kytkin k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle… Liikkuuko virtamittarin neula, vai pysyyk\u00f6 se vaiti? J\u00e4nnitys on k\u00e4sinkosketeltava.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Jokaisen liuoksen mittaamisen j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pest\u00e4 elektrodit huolellisesti tislatulla vedell\u00e4. Jos liuokset sekoittuvat, oikeaa tulosta ei saada. Vaikka se onkin ty\u00f6l\u00e4st\u00e4, se on ensimm\u00e4inen askel kohti tarkkaa dataa.<\/p>\n

Mit\u00e4 ne suolahapossa syntyneet kuplat ovat?<\/b><\/h3>\n

Suolahapolla (HCl aq) tehty koe sis\u00e4lsi erityisen dramaattisen ilmi\u00f6n. Heti kun elektrodit upotettiin, virta oli huikeat 1.13 A ja toisesta elektrodista alkoi kuplia kiivaasti!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n